Suomalainen tutkimuslautta mukaan kansainväliseen mittausverkostoon – ''Ensimmäinen järvellä sijaitseva mittausasema'' - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Suomalainen tutkimuslautta mukaan kansainväliseen mittausverkostoon – ''Ensimmäinen järvellä sijaitseva mittausasema''

Kuivajärvellä sijaitseva tutkimuslautta on mitannut järven ja ilman kaasunvaihtoa jo vuodesta 2009.
Heta-Linnea Kovanen
Kuivajärvellä sijaitseva tutkimuslautta mittaa useita muuttujia vuorokauden ympäri.

Juupajoen Hyytiälän Kuivajärvellä sijaitsee Helsingin yliopiston mittauslautta, joka mittaa vuorokauden ympäri järven ja ilman kaasunvaihtoa sekä veden lämpötilaa ja ominaisuuksia.

Lautta on kerännyt dataa vuodesta 2009.

Nyt mittauslautta on hyväksytty mukaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien ICOS-verkostoon, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.

Mittauslautta on ensimmäinen verkostoon hyväksytty järvellä sijaitseva lautta. Ennestään verkostossa on ollut kaupungeissa, metsissä, soilla ja Itämeren rannikoilla sijaitsevia mittausasemia.

Hyytiälässä sijaitsee lisäksi Helsingin yliopiston metsäasema sekä SMEAR II asema, jossa mitataan muun muassa metsien kaasunvaihtoa.

EU:n perustaman ICOS-verkoston mittausasemia löytyy 12 eri maasta yhteensä yli 140 kappaletta. Suomessa asemia on 13, ja näistä neljä sijaitsevat Hyytiälässä. Järviaseman lisäksi Hyytiälässä on metsä-, ilmakehä- ja suoasema.

ICOS-verkostossa kerätään tietoa kasvihuonekaasujen kierrosta, niiden sitoutumisesta, vapautumisesta ja pitoisuuksista.

"Kasvihuonekaasujen mittauksella ei ole yleisiä standardeja, joten ICOS-verkostossa sellaiset luodaan. Näin aineistoja voidaan verrata toisiinsa", yliopistonlehtori Anne Ojala Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen tutkimuskeskuksesta (INAR) kertoo.

Ojala on tutkinut vesistöjen kasvihuonekaasuja yhdessä ilmakehäfyysikkojen ja metsätieteilijöiden kanssa noin 20 vuoden ajan.

Yhteistyö eri asiantuntijoiden kesken on tärkeää, jotta ilmastonmuutoksesta ja se vaikutuksista saataisiin kattava kokonaiskuva.

Tulevaisuudessa Hyytiälän tutkimuslauttaa voidaan käyttää uusien järviasemien mallina, kun verkostoon lisätään uusia tutkimuslauttoja.

Mittauksista saatavaa dataa käytetään ilmastonmuutoksen mallinnuksessa.

"Mitä enemmän meillä on vertailudataa, sitä paremmin pääsemme kiinni ilmiöihin", Ojala kuvailee ilmastonmuutoksen mallinnusta.

Uusiakin oivalluksia on jo mittauslautan datan perusteella tehty.

Aikaisemmin on oletettu, että tavanomaista leudompi talvi lisäisi järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.

Viime keväänä kuitenkin selvisi, että leutona talvena järvestä vapautuu tavallista talvea vähemmän kasvihuonekaasuja.

Lue myös:

Ilmastonmuutosta mitataan metsissä, järvissä ja ilmassa

Lue lisää

Saaristomerelle uponneiden hylkyjen polttoainetankit tyhjennetään

Yle: Rankkasateella jokeen huuhtoutunut sianlanta tappoi kaloja Huittisissa

Yle: Yli kuukauden jatkuneet sateet piinaavat Korean niemimaata ja uhkaavat kasvattaa koronaepidemiaa

Järvien sinilevätilanne on tavallista parempi