Ympäristö

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat

Sirkkojen siritys on olennainen osa Suomen kesän äänimaisemaa. Heinäsirkat ja hepokatit kuuluvat niihin harvoihin hyönteislahkoihin, jotka osaavat äännellä.
Heikki Willamo
Eri heinäsirkkalajien sirityksen taajuus vaihtelee, mutta useimmiten ihmiset kuulevat niistä vain pienen osan. Kuvassa vadelmanlehdellä sirittää pieni nurmiheinäsirkka.

Suorasiipisten lahko eli heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen ovat useimmille tuttuja keski- ja loppukesän hyönteisiä. Kahdeksan hepokattilajin, kuudentoista heinäsirkan ja viiden okasirkan ohella meillä esiintyy kasvihuoneissa elävä hyppysirkkoihin kuuluva ansarihepokatti sekä siellä täällä säilynyt kotisirkka, jonka voimakkaat sirahdukset kuuluivat savupirttien maailmaan.

Heinäsirkat ja hepokatit lymyilevät enimmäkseen kasvillisuuden kätköissä mutta loikkaavat häirittynä herkästi karkuun. Pitkäsiipiset yksilöt voivat tehostaa pakomatkaa lentämällä metrin tai pari.

Kuuluisin lentäjä on pahamaineinen idänkulkusirkka, jonka valtaisat vaellukset saattavat tuoda joitakin yksilöitä aina Suomeen asti. Laji on kuitenkin tilapäinen vieras, sillä se ei pysty lisääntymään täällä. Kulkusirkan sukupolvikierrossa vaihtelevat lyhytsiipiset paikallaan pysyvät ja vaeltavat pitkäsiipiset muodot. Laji lisääntyy joskus räjähdysmäisesti ja muodostaa miljardien yksilöiden sakeita parvia, jotka syövät vaeltaessaan kaiken vihreän aiheuttaen valtavaa tuhoa.

Useimmilla suorasiipisillä on kyky äännellä. Joillakin heinäsirkkalajeilla myös naaraat osaavat sirittää, mutta lähinnä äänessä ovat koiraat. Ne sirittävät lajityypilliseen tapaan kutsuen naaraita ja ilmoittaen kilpakosijoille, että alue on varattu. Viestien vastaanottamiseksi niillä on kuuloelimet, heinäsirkoilla tärykalvolla varustettu aukko takaruumiin tyvessä ja hepokateilla etujalassa.

Kuinka heinäsirkkojen siritys syntyy? Entä kuinka heinäsirkat voi erottaa hepokateista? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Lue lisää

Aarre: Marko Röhr päätti uravalintansa jo teininä – ”Halusin erityisesti ruveta tekemään vedenalaisia elokuvia, jotta pääsisin koko elämäni ajan sukeltamaan”

Aarre: Gutzeitin sellutehdas on tuonut Kotkaan työtä jo reilun vuosisadan – Tehdas ei ollut vain työpaikka, sillä moni sai yhtiöltä myös asunnon

Aarre: Talvi- ja jatkosodassa metsänhoitajat joutuivat usein etulinjaan – ”Kaatuneiden metsänhoitajien määrä on suhteellisesti ajateltuna järkyttävä”, kertoo sotakirjailija

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin