Ympäristö

Kuivan alkukesän jälkeen heinäkuun sademäärät olivat koholla lähes koko maassa

Heinäkuussa melkein koko Suomi sai keskiarvoa enemmän vettä. Ennätysluvuista jäätiin kuitenkin vielä kauas.
Kari Salonen
Heinäkuu oli keskimääräistä sateisempi. Rankimmat sateet osuivat järviseudulle ja siksi pahoilta tulvilta vältyttiin.

Heinäkuussa sademäärät olivat valtaosassa maata jopa puolestatoista kaksinkertaiseen ajankohdan keskiarvoa suurempia. Eniten heinäkuussa satoi länsirannikolla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Kuukausittaiset sademäärät selviävät ilmatieteenlaitoksen tilastoista. Vertailukohtana niissä on käytetty vuosien 1981–2010 kuukausittaisia ja alueellisia keskiarvoja.

Kuukauden korkein sademäärä mitattiin Forecan mukaan Kajaanin Petäisenniskalla. Siellä vettä tuli kuukauden aikana 236,1 millimetriä. Ennätyksellisistä sademääristä ollaan vielä kaukana. Heinäkuun kaikkien aikojen sade-ennätys on 301,9 millimetriä, joka mitattiin Laukaassa vuonna 1934.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan suurin osa kesän rankkasateista osui järvialueille. Esimerkiksi Kainuun kovatkaan sateet eivät aiheuttaneet alueelle tulvariskiä.

"Pattijoella ja Pyhäjoella rankat sateet ovat voineet aiheuttaa uhkaa pelloille. Myös Torniojoessa puhuttiin kesätulvasta, mutta se jää pieneksi kevättulviin verrattuna."

Vesistöyksikön päällikkö Tero Väisänen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta vahvistaa Pattijoella veden nousseen hevosten laitumille. Viljelyssä olevat pellot kuitenkin säästyivät tulvimiselta. Pyhäjokivarressa sijaitsevassa Mankilassa peltojen tulviminen saatiin estetyksi. Väisänen kertoo alueen tulvivan herkästi.

"Tilanne on nyt se, että maastossa on paljon vettä. Jos sateet jatkuvat rankkoina, riski kesätulviin on olemassa."

Pro Agrian johtavan asiantuntijan Terhi Taulavuoren mukaan tulviminen voisi aiheuttaa mahdollisia satovahinkoja esimerkiksi Pohjanmaan peruna-alueilla. Perunan maan alla kasvavat mukulat ovat erityisen herkkiä tulvavahingoille.

"Toivotaan, että säät pysyvät poutaisina"; Taulavuori sanoo.

Syken Vehviläisen mukaan vettä on runsaasti ja järvien pinnat ovat korkealla monissa osissa maata. Toisaalta esimerkiksi Kokemäenjoen vesistössä vedenpinta on Vehviläisen mukaan alhaalla.

Kuivan kevään ja alkukesän vuoksi vedenpinnan taso ei ole kuitenkaan kivunnut tavattoman korkealle.

Toukokuussa erityisesti Länsi-Lappi kärsi kuivuudesta, mutta koko maa jäi normaaleista sademääristä lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, Pohjanmaan rannikkoseutua ja etelärannikkoa. Myös Etelä- ja Pohjois-Savon rajamailla päästiin paikoin normaaleihin sademääriin, ja hieman ylikin.

Kesäkuussa keskiarvoiset sademäärät ylittyivät kaakkoisrannikon ja Pohjois-Pohjanmaan väliin jäävällä kaistaleella ja edelleen lähes koko Lapissa käsivartta ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta.

Koko kesän aikana erityisen paljon vettä on saanut Suomineidon päälaki ja etelärannikko. Vähimmälle sen sijaan jäi itäisin Lappi, jossa kuivan alkukesän jälkeen heinäkuunkin sademäärät ylittivät keskiarvon vain niukasti.

Lue lisää

Lokakuu oli harvinaisen lämmin – yhtä lämmintä on keskimäärin kerran 10–20 vuodessa

Pyhäinpäivää vietetään pilvisessä ja lauhassa säässä – syksyn kylmin lämpötila mitattiin Enontekiöllä

Torstai on monin paikoin sateinen – loppuviikoksi luvassa vaihtelevaa säätä

Alkuviikolla lämpötilat pysyvät lähellä nollaa, keskiviikkona alkaa taas lämmetä