Ympäristö

Kun happikato tappoi Kirkkojärven särkikalat, alkoi yllättävä tapahtumaketju – tutkijoilla on tehokas keino uhanalaisten vesilintujen auttamiseksi

Muun muassa punasotka, tukkasotka ja nokikana taistelevat samasta ravinnosta särkikalojen kanssa.
Hannu Huttu
Punasotkat ovat erittäin uhanalainen lintulaji. Laji viihtyy rehevillä vesillä ja Suomi on punasotkalle Euroopassa tärkeä pesimävaltio. Kuvassa punasotkakoiras.

Monen vesilinnun kanta on ottanut pohjakosketuksen. Jos järven selällä bongaa punasotkan, itsensä voi jo laskea onnekkaaksi.

Vielä vuonna 2000 laji luokiteltiin elinvoimaiseksi, kertoo Birdlife Suomi. Nyt punasotka on vaarassa kadota kokonaan.

Rehevillä vesillä vesilintukannat ovat pudonneet aiemmista suojelutoimista huolimatta.

Syyt lintujen ahdinkoon voivat yllättää. Yksi merkittävä tekijä vesilintujen hupenemisen taustalla on särkikalojen suuri määrä, arvioi emeritustutkija Ilkka Sammalkorpi.

Vesistöjen rehevöityminen on ruokkinut särkikaloja niin, että petokalat ovat jääneet alakynteen.

Runsastuneet särkikalat taistelevat lintujen kanssa samasta ravinnosta.

Kuvaava esimerkki särkikalojen vaikutuksesta lintuihin löytyy Kirkkojärveltä Kangasalta. Kirkkojärvi tunnettiin aikoinaan erinomaisena lintujärvenä. Sitten vesilintujen määrä tuntemattomasta syystä hupeni.

Tilanne sai odottamattoman käänteen, kun happikato tappoi talven 2003 aikana huomattavan osan Kirkkojärven kaloista. Tarvittiin traktorin etukuormaaja viemään kuolleita särkiä pois, Sammalkorpi kertoo.

Särkikalojen määrän romahtamisen jälkeen vedenlaatu yllättäen parani. ”Ahventen ravintokilpailutilanne hellitti – ne saivat särkikaloista yliotteen.”

Tukkasotka ja punasotka palasivat järvelle.

Kun isoja ahvenia alettiin kalastaa enemmän, särkikalakannat voimistuivat ja veden laatu heikkeni jälleen, Sammalkorpi toteaa.

Sotkat katosivat ja järveä kansoittivat niiden sijaan kaloja syövät koskelot.

Kirkkojärveä on kunnostettu vuodesta 2017 alkaen nuottaamalla särkikalaa.

Viime vuonna punasotkat palasivat jälleen Kirkkojärvelle.

Hoitokalastus täytyykin toistaa aika-ajoin. Hyvät lintuvedet ovat kuitenkin usein matalissa vesissä, mikä tuo hoitokalastukseen omat haasteensa.

Tuoreessa Helmi-ohjelmassa taantuneita lintukantoja aiotaan elvyttää hoitokalastuksen avulla.

Hoitokalastukseen sopivia vesistöjä kartoitetaan parhaillaan, kertoo Helmi-ohjelman Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Tällä hetkellä hoitokalastusta tehdään Salon Halikonlahdella vanhoilla jätevesialtailla 50 katiskan voimin.

Alueella on tehty poistokalastus viimeksi vuonna 2011. Linnuston tila parani, mutta viime vuosien aikana lintujen määrä on taas vähentynyt särkikalojen lisääntymisen vuoksi. Altaissa elää lähes yksinomaan hopearuutanoita.

Punasotka, nokikana ja tukkasotka ovat uhanalaisuudestaan huolimatta yhä riistalintuja. Metsästys ei ole aiheuttanut niiden ahdinkoa, mutta ei myöskään edesauta kannan vahvistumista.

”Voisi olla hyvä antaa niiden palautua”, Sammalkorpi pohtii. ”Voimakas lasku on ollut kiistatonta. Vähäinenkin lisä kannan vähenemiseen alkaa tuntua yhä enemmän.”

Apua vesilinnuille

  • 1 Rehevillä vesillä vesilintukannat ovat pudonneet aiemmista suojelutoimista huolimatta. Helmi-ohjelmassa kartoitetaan hoitokalastukseen sopivia vesistöjä.
  • 2 Särkikalat taistelevat samasta ravinnosta. Ravinnon puutteessa lintujen määrä vähenee ja niiden poikastuotto heikkenee.
  • 3 Petokalat eivät pysy särkikalakantojen perässä. Kalastus voi voimistaa epäsuhtaa. Särkikalojen vaikutuksesta vesi samenee, mikä haittaa vesilinnuille tärkeiden vesikasvien kasvua.

Kangasalan Kirkkojärvestä on poistettu nuottaamalla särkiä ja lahnoja. Särkikalamäärä kasvaa niin runsaaksi, että petokalat eivät pysy perässä.
Lue lisää

Nelijalkaiset avartavat maisemaa: ”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”

Kyytöt urakoivat muuttolinnuille levähdysalueen Kirkkonummella: Merkittävä panostus luonnonsuojeluun kasvattaa harvinaisia perinnebiotooppeja samoavan karjan määrää

Särkikalan heikko saanti, alihankkijan konkurssi ja pakkausongelmat veivät lahnajauhelihan kaupoista – sinnikäs yrittäjä selätti ongelmat ja tuote tekee paluun

Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettiin: Soidensuojelun ja ennallistamisen lisäksi kunnostetaan kosteikkoja, metsäisiä elinympäristöjä ja rantaluontokohteita