Ympäristö

"Typerykseltä tuntuu henkilö, joka puhuu kaislan keräämisestä polttoaineeksi!", lataa Seppo Vuokko kolumnissaan

Kasvien oikeat nimet ja käyttötarkoitukset on tunnettava, muuten voi tulla yllättäviä vahinkoja.
Kari Salonen
Järviruokoa kerätään esimerkiksi energiakäyttöön.

Kaisla ja ruoko ovat hyvin erilaisia kasveja, tietokirjailija Seppo Vuokko muistuttaa kolumnissaan.

"Kaislaa voi pitää puhtaan veden ja terveen järven merkkinä, taajat ruovikot taas kertovat rehevöitymisestä ja rantojen liettymisestä. Ruo’on leikkuu voi olla järven hoitoa, mutta kaislan poistaminen ei sitä ole!"

Yritys, joka tarjoaa kaislanleikkuuta järvien hoitokeinona, osoittaa asiantuntemattomuutensa, Vuokko huomauttaa.

"He eivät tiedä, mitä tekevät."

Ruo’on ja kaislan sekoittamisen taustalla tietokirjailijan mukaan historia ja luonnon muutos.

"Vanha kansa toki tunsi molemmat kasvit ja osasi käyttää niitä kumpaakin sopivalla tavalla. Nykyisin kaislaa on järvissä hyvin niukasti, mutta alati taajenevat ruovikot peittävät rantoja."

Karjan laiduntaessa rannoilla ruo'on korret katosivat parempiin suihin.

"Lehmät kahlailivat niitä ahmiessaan vatsaansa myöten vedessä. Niinpä suurella osalla nyt ruokoa kasvavilla rannoilla oli 1900-luvun alkupuolella harva kaislikko, joka ei estänyt uimista tai eikä veneellä liikkumista eikä sulkenut näkymää järvelle."

"Kun laidunnus päättyi, ruoko valtasi kaislikot, mutta moni puhui edelleen kaislikosta, vaikka kasvi oli vaihtunut. Kaisla on käynyt suorastaan harvinaiseksi", Vuokko kertoo.

"Eniten kaislaa näkee nykyään jokien virtapaikoissa, missä ruoko ei menesty. Siellä se kasvaa usein pelkästään uposkasvina, jonka pitkät nauhamaiset lehdet huojuvat virrassa. Sitä harva edes tunnistaa kaislaksi."

"Virran kaislakasvustot ovat tärkeitä kalojen suojapaikkoja, joissa taimen vaanii saalistaan ja joiden turviin pikkukalat pakenevat."

Mitä merkitystä lajien tunnistamisella ja oikeiden termien käyttämisellä sitten on?

Vuokko perustelee.

"Teepä kaislakatto tai puno kori ruo’osta! Näsiän kutsuminen viinimarjaksi voi käydä hengen päälle!"

"Typerykseltä tuntuu esimerkiksi henkilö, joka puhuu talvisen kaislan keräämisestä polttoaineeksi! Tai toimittaja, joka siitä kertoo!"

Lue lisää kaislan ja ruo'on eroista Seppo Vuokon koko kolumnista: Pitäisikö kaisla rauhoittaa?

Pekka Fali
Kaislasta voi valmistaa punomalla esimerkiksi korin.
MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Pitäisikö kaisla rauhoittaa?

Miten metsäkasvit selviävät avohakkuusta?

Jenkki Euroopassa

Pitääkö metsän häviämisestä olla huolissaan?