Ympäristö

Suomessa siedetään majavia huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa – katso kuvia majavan padoista, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta

Majavavahinkoja estetään metsästyksellä ja purkamalla patoja, joiden aikaansaamista kosteikoista nauttivat monet eliölajit.
Johner / Lehtikuva
Suomen luonnon alkuperäinen laji euroopanmajava kamppailee elintilasta runsaslukuisemman vieraslajin amerikanmajavan kanssa. Ulkonäöltään lajeja ei erota toisistaan.

Harva on nähnyt Suomen suurinta jyrsijää luonnossa tai edes muistaa, että täällä moisia talttahampaita asustelee. Pitäisikö majavien kuulumisista olla kiinnostunut?

Tutkijat ainakin ovat, sillä käynnissä on muutaman vuoden välein tehtävä pesäkartoitus ja näytteiden keruu, johon toivotaan metsästäjiltä apua.

Majavista on sekä hyötyä että haittaa. Majava voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tehtaillessaan tulvia metsiin, pelloille ja teille. Toisaalta nököhammas palvelee padoillaan luonnon monimuotoisuutta. Sen aikaansaamista kosteikoista nauttivat niin sorsalinnut, kalat kuin monet selkärangattomatkin.

Erikoistutkija Kaarina Kauhala Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että erityisesti tavi viihtyy poikueineen majavalammilla.

Majavien kiinnostavuutta lisää se, että Suomessa on käynnissä kahden lajin välinen valtataistelu. Alkuperäinen laji euroopanmajava kamppailee elintilasta runsaslukuisemman vieraslajin amerikanmajavan (ent. kanadanmajava) kanssa.

Euroopanmajava metsästettiin Suomesta 1800-luvulla. Vuosina 1935–1936 Norjasta tuotiin 19 majavaa, jotka istutettiin Pallasjärvelle, Noormarkkuun, Evolle, Keuruulle ja Ruovedelle. Ainoastaan Noormarkussa selvisi hengissä yksi naaras ja kaksi urosta. Sinnikkäästi kolmikko alkoi kuitenkin tuottaa jälkeläisiä.

Vuonna 1937 tapahtui ratkaiseva virhe. Amerikanmajavia tuotiin Suomeen seitsemän yksilöä, koska niitä luultiin samaksi lajiksi. Vieraslajin edustajia kiikutettiin Saimaalle, Keuruulle ja Ruovedelle, josta niitä siirrettiin edelleen Lappiin, Evolle sekä Pohjois-Karjalaan.

Jukka Pasonen
Amerikanmajava on levittäytynyt laajemmalle kuin euroopanmajava.

Amerikanmajava lisääntyi ja levisi ripeämmin kuin euroopanmajava. Viimeisimmässä, vuoden 2017 pesälaskennassa euroopanmajavia arvioitiin olevan noin 3 300–4 500 ja amerikanmajavia 10 300–19 100 yksilöä.

Molempien lajien pesiä ilmoitettiin enemmän kuin vuoden 2013 laskennassa. Euroopanmajavien kanta voimistui etenkin Pohjanmaalla.

Seuraava kanta-arvio valmistuu ensi keväänä. Riistaväki arvioi, että molempien majavalajien kannat ovat kasvaneet.

Nykyään euroopanmajavan suojelustatus on silmälläpidettävä. Amerikanmajava puolestaan on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Suomessa majavia on vähän verrattuna Ruotsiin, jossa elää ainakin satatuhatta euroopanmajavaa. Venäjän kannan kokoa Kaarina Kauhala ei tiedä.

Naapurimaiden majavat ovat geneettisesti monimuotoisempia kuin Suomen euroopanmajavat, jotka ovat peräisin vain muutamasta yksilöstä.

Kaarina Kauhala
Amerikanmajavan pato Haukijärvellä.

Molempia majavalajeja metsästetään. Virallista kannanhoitosuunnitelmaa ei ole tehty, mutta pyyntiä kohdistetaan vieraslajiin.

Huhtikuussa päättyneellä metsästyskaudella saatiin saaliiksi 334 euroopanmajavaa 400 yksilön kiintiöstä. Vapaasti metsästettäviä amerikanmajavia pyydettiin noin 4 500.

Etelä-Savon riistasuunnittelija Ohto Salo arvelee, että majavanmetsästys kiinnostaa maanomistajasuhteiden ylläpitämisen, maukkaan lihan ja mielenkiintoisen metsästysmuodon vuoksi. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.

Elokuussa alkanut metsästyskausi jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Mielipiteet euroopanmajavan metsästyskiintiöstä vaihtelevat. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen ympäristökeskuksen mielestä alkuperäistä majavaa pyydetään hieman liikaa, kun taas MTK soisi saaliskiintiötä nostettavan 600 yksilöön.

Kaarina Kauhala
Kekopesä Evolla.

Majavan padon saa purkaa maanomistajan luvalla alueesta riippuen kesä–lokakuun välisenä aikana. Purettujen patojen määrästä ei ole tietoa.

Luvallisten purkuajankohtien ulkopuolella lupa padon purkamiseen on pyydettävä Riistakeskukselta. Ohto Salon mukaan poikkeuslupia pesien hävittämiseen myönnetään vuosittain kymmenkunta. Asuttua pesää ei saa rikkoa.

Majava pyrkii rakentamaan patorakennelmat sinnikkäästi uudelleen, joten Salo arvioi, ettei patojen hävittäminen juuri vaaranna kantaa. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu Suomessa.

Kaarina Kauhala
Majavan pesä Hautjärvellä.

Riistakeskuksella ei ole tilastoa majavien aiheuttamista vahingoista. Paikallisesti vahingot vaihtelevat Salon mukaan muutamista tuhansista euroista jopa satoihin tuhansiin euroihin. Suurimmat menetykset metsänomistajille aiheutuvat yleensä puita tukahduttavista tulvista.

Maanomistajat saavat majavien tihutöistä korvauksia vain, jos heillä on majavatuhot kattava vakuutus.

Euroopanmajava viihtyy pelloilla ja kaikenlaisissa metsissä, kun taas amerikanmajava kelpuuttaa vain sekametsiä.

Majavat kaatavat enimmäkseen pieniä lehtipuita. Joskus ne kaulaavat myös mäntyjä.

Tyypillisesti majavat siirtyvät muutaman vuoden päästä uudelle alueelle, kun vanhalta pesäpaikalta on syöty ravinto vähiin.

Majavien muutettua vesi laskee. Alueelle jää monimuotoisuutta lisäävää lahopuuta ja syntyy uutta vesakkoa. Sitä saapuvat järsimään jänikset ja hirvieläimet.

Kaarina Kauhala
Majavat kaatavat enimmäkseen pieniä lehtipuita. Joskus ne kaulaavat myös mäntyjä.
MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Lyijyn kieltäminen kosteikoilla etenee – EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään vastaesityksistä, jotka eivät saaneet kannatusta

Metsästäjien apua tarvitaan majavanpesien laskennassa ja näytteiden keruussa

Suolintujen kannat ovat taantuneet puoleen 1980-luvulta Suomessa – myös maatalous- ja metsäympäristöjen lintukannat voivat huonommin

Äänestä: Pitääkö lyijyhaulit kieltää Suomessa kokonaan vai vain kosteikoilla, joiksi lasketaan suuri osa Suomesta?