Ympäristö

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi onnistui lisääntymään luonnossa

Luonnosta pyydetyt kutukalat lisääntyivät kunnostetussa Ala-Koitajoessa laitoksessa kasvatettuja emokaloja paremmin.
Saara Lavi
Saimaan järvilohen luontainen lisääntyminen on edellytys kannan elinkelpoisuuden palauttamiselle.

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu Saimaan järvilohi on lisääntynyt luonnossa kunnostetussa kutujoessa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Ala-Koitajoki kuuluu Saimaan järvilohen tärkeimpiin entisiin kutujokiin. Lisääntyminen onnistui, kun virtaamaa tehostettiin lisäämällä veden juoksutusta ja järvilohelle sopivaa elinympäristöä kunnostettiin rakentamalla jokeen kutu- ja poikassoraikkoja.

Luken vuosina 2013–2020 tekemässä tutkimuksessa selvitettiin, onko Saimaan järvilohen luontaisen lisääntymisen palauttaminen mahdollista. Tutkimus on julkaistu PLoS One -tiedejulkaisussa.

Saimaan järvilohen luontainen lisääntyminen on edellytys kannan elinkelpoisuuden palauttamiselle.

"Näin järvilohi ei ole enää pelkästään laitosviljelyn varassa, vaikka Ala-Koitajoen luontainen vaelluspoikastuotanto ei vielä riitäkään täydellisen luonnonkierron syntymiseen", sanoo erikoistutkija Jorma Piironen Lukesta.

"Luonnonvarainen lisääntyminen säilyttää kuitenkin alkuperäistä järvilohen geneettistä monimuotoisuutta paremmin kuin pelkkä laitosviljely", hän jatkaa.

Geneettinen monimuotoisuus on lajien säilymisen edellytys. Tutkimuksessa kunnostetuille kutualueille siirrettiin pyydettyjä kutukaloja ja kasvatettuja emokaloja lisäämään luonnossa syntyvien järvilohien geneettistä muuntelua.

Kutukalat pyydettiin Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnasta, ja emokalat siirrettiin Luken Enonkosken ja Paltamon laitoksista.

Tulosten perusteella kutemaan siirrettyjen emokalojen geneettistä muuntelua siirtyi onnistuneesti luonnossa selviytyviin jälkeläisiin.

"Saimaan järvilohipopulaation geneettinen muuntelu on selvästi vähäisempää kuin merilohella, mikä on seurausta populaation pitkään jatkuneesta pienestä koosta", Piironen muistuttaa.

Siksi sen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tutkimuksessa luonnosta pyydetyt emot lisääntyivät laitoksessa kasvatettuja paremmin. Lähes 70 prosentilla pyydetyistä kutukaloista havaittiin jälkeläisiä, kun laitoksessa kasvatetuilla emoilla vastaava luku oli vain 16 prosenttia.

Luken mukaan kalanviljelylaitokset voisivat parantaa perinnöllisen monimuotoisuuden säilymistä entisestään huomioimalla järvilohien sukulaisuudet.

"Sukulaisuuden tunnistuksen perusteella hedelmöitykset voidaan suunnitella niin, että sukulaispariutumisia vältetään, mikä ylläpitää monimuotoisuutta paremmin. Samoin hedelmöityksiin voidaan valita perinnöllisesti kaikkein erilaisimmat emot, mikä myös tukee monimuotoisuutta", Piironen selventää.

Tutkimusta rahoittivat Luke, Pohjois-Savon ely-keskus, maa- ja metsätalousministeriö sekä Vattenfall AB.

Lue myös:

Rauhoitetun järvilohen pyydystäminen tuli kalliiksi – kalastaja tuomittiin maksamaan valtiolle yli 7500 euroa

Kurkista kalakameralla harvinaista näkyä – WWF asensi vedenalaiskameran kuvaamaan äärimmäisen uhanalaisten järvilohien kutupuuhia Hiitolanjoella

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Kaupallisesti arvokkaimpien kalalajien kärkikaksikko tasainen – uusi laji kiilasi kärkeen hiuksenhienolla erolla

Tenojoella jälleen heikko lohivuosi – alamäen syystä ei olla varmoja, mutta ongelma saattaa olla merialueilla

Uusi raportti ruotii koronan vaikutuksia luonnonvara-alalla – vaikutukset suurimpia luontomatkailussa, vaikka suomalaiset ovatkin innostuneet matkailemaan luonnossa

Puun tuonti kasvoi 11 prosenttia tammi–heinäkuussa