Ympäristö

Vieraslaji liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään Suomen rannikolle – SYKE: havaitut yksilöt tulisi poistaa merestä

Liejutaskuravut voivat myös tukkia vedenottamoita ja häiritä kalastusta syömällä kaloja verkosta. Toisaalta ravut ovat muiden eläimien ravintoa.
Maiju Lehtiniemi
Aikuisen liejutaskuravun selkäkilpi on suurimmillaan noin 2 senttimetriä leveä. Sen väri vaihtelee ruskeasta oliivinvihreään ja etenkin alapuolella on läikikkyyttä. Saksien reunat ja alapinta ovat usein vaaleat.

Vuonna 2009 Suomen rannikolle ilmaantunut, taskurapuihin kuuluva pienikokoinen liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään. Vieraslajin invaasio ulottuu laajalti Saaristomerelle, jossa kanta on runsain.

Tänä kesänä havaintoja on alkanut tulla idempää Hankoniemeltä asti. Ravut ovat levinneet myös Pohjanlahdella, jossa pohjoisimmat havainnot ovat Rauman seudulta, ja lisäksi laji elää myös Ahvenanmaan vesillä.

Suomen ympäristökeskus Syke tiedotti asiasta perjantaina.

Tutkijat Katriina Könönen ja Maiju Lehtiniemi SYKEstä muistuttavat, ettei taskurapuja saa siirtää alueelta toiselle ja että havaitut yksilöt tulisi poistaa merestä.

Liejutaskuravun alkuperä on Pohjois-Amerikassa. Samalta seudulta Suomeen on laivojen painolastivesien mukana kulkeutunut muitakin äyriäislajeja, kuten sirokatkarapu ja tiikerikatka, jotka nekin ovat jo monin paikoin hyvin runsaita etenkin Suomenlahdella.

Yhteistä lajeille on se, että ne viihtyvät murtovesissä, eivät ole kovin vaateliaita ja lisääntymispotentiaali on suuri. Kerran runsastuttuaan niistä on lähes mahdotonta päästä eroon.

Liejutaskuravun voi sekoittaa kahteen muuhun vieraslajirapuun eli nuoriin villasaksirapuihin tai rantataskurapuihin. Suurempikokoista villasaksirapua esiintyy vesissämme satunnaisesti, sekä rannikolla että Saimaan kanavaa pitkin kulkeutuneena myös Itä-Suomen järvissä.

Tänä vuonna villasaksiravuista on saatu muutamia kymmeniä havaintoja pitkin Suomen rannikkoa Perämerta myöten. Villasaksirapu kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien listalle ja havaitut yksilöt tulisi poistaa vesistöstä.

Kolmatta taskurapulajia, rantataskurapua on löydetty vain muutaman kerran satamien läheltä.

Liejutaskurapu elää matalilla rannoilla. Se kaivautuu liejuun tai hakee suojaa kivien, levien ja kasvillisuuden seasta. Runsastuttuaan liejutaskurapu voi vaikuttaa alkuperäisiin Itämeren lajeihin.

Liejutaskurapu on hyvin kaikkiruokainen ja syö muun muassa äyriäisiä, kotiloita, simpukoita ja erilaisia matoja.

”Liejutaskuravut vähentävät tehokkaasti rakkohaurun pinnalla eläviä äyriäisiä ja kotiloita, jotka pitävät rakkohaurun puhtaana muista levistä. Siitä voi olla haittaa koko rakkohauruyhteisölle”, kertoo Maiju Lehtiniemi tiedotteessa.

”Liejutaskuravut voivat myös tukkia vedenottamoita ja häiritä kalastusta syömällä kaloja verkosta. Toisaalta ravut ovat muiden eläimien ravintoa. Niitä onkin jo löytynyt esimerkiksi lintujen ja kalojen vatsoista", hän jatkaa.

Mikäli epäilee tavanneensa liejutaskuravun tai jonkun muun vieraslajin, kannattaa havainnosta ilmoittaa SYKEn mukaan kansallisessa vieraslajiportaalissa. Havaintoilmoitukseen on hyvä liittää mukaan tarkka lähikuva vieraslajista.

Lue lisää

Rovaniemelle syntyi kolme kilometriä pitkä jääpato – Pohjavedet nousevat siihen asti kunnes routa jäädyttää maan

Tutkimuslaitosten yhteistyötä lisättävä

Kaikki ihmisen Suomeen tuomat kasvit ovat vieraslajeja – puutarhurin on pidettävä oman pihansa lajit kurissa

Ruokavirasto: Puutarhaharrastajat – älkää tilatko siemeniä verkkokaupasta sokkona