Ympäristö

Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt: Uusille vesivoimaloille ei pidä myöntää julkista tukea

Järjestöjen mukaan voimalat aiheuttavat valtavaa tuhoa vaelluskaloille suhteutettuna tuotettuun energiamäärään.
Markku Vuorikari
Eurooppalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt vaativat EU:lta julkisen tuen poistamista uusilta vesivoimaloilta. Järjestöjen mukaan vaelluskaloille aiheutuvat haitat ovat kohtuuttomat tuotettuun energiamäärään suhteutettuna.

Yli 150 eurooppalaista luonto- ja ympäristöjärjestöä vetoaa EU:hun julkisen tuen poistamiseksi uusilta vesivoimaloilta, kertoo WWF Suomi tiedotteessaan.

"Suhteutettuna voimaloiden mahdollisesti tuottamaan energiamäärään ne aiheuttavat valtavaa tuhoa vaelluskaloille ja muulle luonnolle", järjestöt perustelevat vaatimustaan.

Niiden mukaan vesivoiman tukeminen on räikeästi EU:n luonnon monimuotoisuus- ja vesientilatavoitteiden sekä vihreän kehityksen ohjelman vastaista.

"Vuosina 2016 ja 2017 EU-maat rahoittivat vesivoimahankkeita yli 4,2 miljardilla eurolla. Vuonna 2018 Länsi-Balkanilla 70 prosenttia uusiutuvan energian tuista käytettiin pienimuotoisiin vesivoimahankkeisiin, jotka tuottivat vain 3,6 prosenttia sähkön kokonaismäärästä", WWF antaa esimerkiksi.

WWF:n laatima Hydropower manifesto -julkilausuma luovutetaan EU:lle tänään maanantaina.

Vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, tilanne on koko Euroopassa huono.

”Euroopassa on selvitysten mukaan eniten jokia katkovia esteitä koko maailmassa. Myös Suomessa merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, sekä Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu”, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Järjestöjen mukaan EU:n alueella on yli 19 000 vesivoimalaa ja rakenteilla yli 5 000 uutta. Vaikka valtaosa suunnitteilla olevista voimaloista on teholtaan melko pieniä eli alle 10 megawattia, ovat ympäristövaikutukset merkittäviä.

”Jos suunnitteluvaiheessa olevat uudet voimalat rakennetaan, ne tuhoavat Euroopan viimeiset vapaana virtaavat joet”, Vilhunen sanoo.

Lisäksi uusien voimaloiden vaikutus uusiutuvan energian osuuteen on pieni: vesivoiman osuus EU:n sähköntuotannosta nousisi 10 prosentista vain 11,2–13,9 prosenttiin, WWF huomauttaa.

Suomen hallitusohjelmassa otetaan WWF:n mielestä askeleita oikeaan suuntaan.

”Ollaan oikealla tiellä, kun vesivoimaloiden julkisia tukia ohjataan uuden vesivoiman sijaan vaelluskalojen reittien kunnostamiseen ja nousuesteiden poistoon”, Vilhunen kiittää.

Yhtä hyvää vastaanottoa järjestöltä ei saa Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalahanke. Suomen valtio omistaa yhtiöstä 50,1 prosenttia.

Voimalan rakentaminen tarkoittaisi, että Kemijoen viimeisten kahlitsemattomien koskien paikalle syntyisi noin 30 kilometriä pitkä patoallas, WWF Suomi vetoaa tiedotteessaan.

”Korkeimman hallinto-oikeuden Sierilää koskevassa päätöksessä vuodelta 2017 ei lähtökohtaisesti edellytetä kulkureittiä kaloille. Päätös ei ole tästä ajasta, eikä edusta niitä arvoja ja asenteita, joita virtavesien ja uhanalaisten vaelluskalojen osalta Suomessa tällä hetkellä korostetaan. Yhtiö voi edelleen jättää voimalan rakentamatta ja Suomen valtio osakkeenomistajana tätä päätöstä halutessaan edistää”, Vilhunen painottaa.

Lue myös:

Uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy WWF:n ja K-ryhmän kunnostamissa virtavesissä

Pohjois-Karjalan Sähkö purkaa vesivoimalaitoksen Nurmeksessa – vapaasti virtaavasta Saramojoesta hyötyy erittäin uhanalainen järvitaimen

Lue lisää

Lukijalta: Kemijoen valjastaminen sähköntuotantoon oli todellinen ryöstö – tällä hetkellä sitä hallitsevat pörssiyhtiöt

Vesivoima tuhoaa vaellusjoet

Euroopan unionilla on näytön paikka

Pari kysymystä WWF:lle