Ympäristö

Suursäähän ei parin viikon kuluessa luvassa suuria muutoksia – Syksyisten sumupilvien elämää on vaikea ennustaa

Syksyllä on koettu jo Aila-myrsky, mutta tuulisimmat kuukaudet ovat vasta edessä.
Jarkko Sirkiä
Matalalla roikkuvat pilvet sateineen ovat syksylle tyypillinen ilmiö, eikä niistä nykytekniikallakaan ole aina helppo tehdä tarkkoja ennusteita.

Talvikelit lumisateineen tulivat tänä syksynä maan pohjoisosaan suurin piirtein ajallaan, kun taas etelässä kelit ovat pääosin varsin leutoja.

”Suomi on pitkä maa, joten sääolot vaihtelevat”, sanoo tutun totuuden Ilmatieteen laitoksen yhteyspäällikkö, meteorologi Toni Hellinen.

Viime talvi oli poikkeuksellisen luminen pohjoisessa ja poikkeuksellisen lumeton eteläisessä ja läntisessä Suomessa.

Kuluva lokakuu on ollut Hellisen mukaan varsin lämmin.

Alkusyksyn Aila-myrsky ilmaantui tavanomaista aiemmin, sillä tilastojen mukaan tuulisimmat kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu.

Tuleva talvi on myös meteorologille vielä katsomaton kortti, sillä säähän vaikuttaa moni tekijä. Nykytieteen mukaan esimerkiksi myös Tyynellämerellä vaikuttavat lämpötilamuutokset heijastuvat Pohjolaan asti.

”Napapyörteiden kehitys ratkaisee paljon. Jos pyörre hajoaa, se tekee alkutalvesta kylmän.”

Hellinen sanoo, että näkyvissä ei ole muutosta kovin kylmän sään suuntaan.

”Äkkiseltään ei ole näkyvissä selvää kylmenemistä vielä pariin viikkoon.”

”Syysliukkaat ja musta jää yllättävät näihin aikoihin. Jos sumupilvi yllättäen repeää, kosteat tienpinnat jäätyvät äkkiä.”

Hellinen tietää omasta kokemuksesta, että liukkaat kelit ovat riski työmatkaliikenteen lisäksi maatiloilla. Hän ajoi ajokortin saatuaan perheen kuljetusliikkeessä maitoautoa Alavuden suunnalla Etelä-Pohjanmaalla, kelissä kuin kelissä.

”Suuria haavereita ei sattunut. Kerran tarvitsin talvi­kelillä isännältä hinausapua, kun maitolastissa ollutta autoa ei tohtinut sudittaa. Lastin liikkuminen muuttaa painopistettä, jolloin auto kaatuu helposti kyljelleen”, Hellinen muistelee.

Sääennusteiden teko syksyllä on oma taiteenlajinsa. Erityisesti sumut ja matalat pilvet voivat osoittautua vaikeasti arvioitaviksi muuttujiksi.

Ennusteen tekemiseen tarvitaan vielä ihmiskokemusta, vaikka tietokoneet laskevat sään eri tekijöitä yhä tarkemmin.

”Tämä siksi, että tietokoneiden erottelukyky on sitä heikompi mitä lähempänä maanpintaa liikutaan. Säähän vaikuttavat tuolloin myös maanpinnan muodot ja maan alustatyyppi.”

”Ennustetta joutuu ratkomaan itse pääkopassaan ja välillä kokemukseen perustuen hieman fysiikan kaavojakin rikkoen. Alalla sanotaan leikkisästi, että paras meteorologi on eläkkeelle jäävä meteorologi.”

Lue myös:

Voikukkia lokakuussa – kesän kukkaloisto jatkuu lukijoiden kuvissa

Lue lisää

Loppiaiseksi luvassa pilvistä pakkassäätä – idässä voi sadella lunta

Kylmempää luvassa – Ilmatieteen laitos odottaa kunnon jäätalvea

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Etelään luvassa musta joulu, joulupäivänä pakastuu koko maassa