Ympäristö

Tutkimus: Uhanalainen ruijanesikko jäämässä ilmastonmuutoksen jalkoihin

Ruijanesikko ei tulosten perusteella ehdi sopeutua nopeaan ilmaston lämpenemiseen. Vaarana on jopa sukupuuttoon kuoleminen.
Marko Hyvärinen
Huono sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen voi olla yksi tekijä ruijanesikon populaatioiden pienenemisessä, arvioi tutkimus.

Suomesta Perämeren rannoilta kotoisin oleva ruijanesikko menestyy nykyisin paremmin Pohjois-Norjassa kuin kotikonnuillaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Lämpenevä ilmasto voi olla lajille kohtalokas, jos se ei pysty siirtymään tai sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Vaarana on jopa sukupuuttoon kuoleminen.

Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijat istuttivat vuonna 2013 ruijanesikon pohjoisnorjalaista ja suomalaista muunnosta viiteen eri kasvitieteelliseen puutarhaan. Muunnosten kotiympäristöjen eli Pohjois-Norjan Svanvikin ja Oulun lisäksi niitä istutettiin Raumalle, Helsinkiin ja Viron Tarttoon.

Molemmat muunnokset menestyivät eteläisissä puutarhoissa huonommin kuin pohjoisessa, kuten tutkijat etukäteen olettivat.

"Yllätyimme kuitenkin, kun tulokset osoittivat, että suomalaiset populaatiot menestyivät paremmin Pohjois-Norjassa kuin Oulussa – jopa paremmin kuin paikallinen pohjoisnorjalainen muunnos menestyi kotiseudullaan", kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopistosta.

"Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siis jo nyt tähän kasvilajiin. Voi vain arvailla, kuinka moni muukin laji kärsii muuttuneista olosuhteista, jos nekään eivät ole pysyneet ilmastonmuutoksen perässä", Hällfors jatkaa.

Ruijanesikko kuuluu EU:n suojeltuihin direktiivilajeihin. Se levisi jääkauden jälkeen etelästä nykyisen Perämeren alueelle sekä toista reittiä Pohjois-Norjaan. Tuolloin ilmaston lämpenemisen tahti oli hyvin hidas nykyiseen verrattuna.

"Ruijanesikko on erikoistunut elämään matalakasvuisilla merenrantaniityillä, jotka Suomessa muodostuvat maan kohoamisen yhteydessä. Se hyötyy vahvojen kilpailijoiden puutteesta sekä laidunnuksesta, joka pitää kasvillisuuden matalana", kertoo johtaja Marko Hyvärinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksiköstä.

Huono sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen voi tutkijoiden mukaan olla yksi ruijanesikoiden populaatioiden pienenemiseen vaikuttava tekijä.

Keinoja elvyttämiseen on kuitenkin olemassa, vaikka ruijanesikolla ei ole luonnollista leviämisreittiä pohjoisemmaksi.

"Yksi keino edesauttaa ruijanesikon kaltaisten lajien selviämistä käynnissä olevista ja tulevista haasteista olisikin siirtää ne ihmisvoimin pohjoisempaan, eli käyttää lajiensuojelukeinona niin sanottua avustettua leviämistä", Hällfors pohtii.

Toinen vaihtoehto olisi tutkijoiden mukaan turvata lajille riittävän isot ja hyvälaatuiset elinympäristöt. Näin populaatiot pysyvät tarpeeksi suurina, jolloin myös perinnöllistä vaihtelua ja erilaisia yksilöitä olisi riittävästi. Suuresta populaatiosta löytyy myös todennäköisemmin uusiin olosuhteisiin sopivia yksilöitä.

"Joka tapauksessa lajin suojelussa pitää panostaa myös ex situ- eli etäsuojeluun. Siinä esimerkiksi lajin siemeniä tallennetaan siemenpankkiin, josta lajia voi tarvittaessa palauttaa luontoon", Hällfros kiteyttää.

Lue myös:

Ilmaston lämpeneminen liikuttaa etelän kasveja kohti pohjoista – muun muassa oravanmarjan ja metsätähden levinneisyysraja siirtyisi Lapin puoliväliin saakka

Lumettomat talvet hivuttaisivat etelän kasveja Suomeen – mutta pohjoisen pimeyttä ne eivät ole milloinkaan kokeneet

Ilmastonmuutos muuttaa tundraa: Korkea kasvillisuus on lisääntynyt

Lue lisää

Tuhat tulokaslajia on ylittänyt Suomen rajan 2000-luvulla, pohjoisen asukeilta elintila on sen sijaan loppumassa – uusia tulokkaita on jo lähellä

Suuressa osassa maata jouluaatto on edelleen valkea, mutta mustiin jouluihin kannattaa alkaa totutella

Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen

YK: Koronarajoitusten aiheuttamat päästövähennykset olivat vain pieni notkahdus – ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrä jatkaa kasvuaan