Ympäristö

Rovaniemelle syntyi kolme kilometriä pitkä jääpato – Pohjavedet nousevat siihen asti kunnes routa jäädyttää maan

Rovaniemellä syntyi loppuviikosta jääpato, joka ei kuitenkaan ole aivan poikkeuksellinen ilmiö syksyllä.
Timo Alaraudanjoki
Ounasjoesta ja Kemijoesta irronneet jäät ovat tehneet kolmekilometrisen jääpadon Korvanrannan kohdalle Rovaniemellä. Vesi on ollut nousussa, mutta vielä kahden metrin päässä vahinkoja aiheuttavasta tasosta.

Etelä- ja Keski-Suomen talvikelien ero Pohjois-Suomeen näyttää toistuvan, kun joulukuu alkaa – ainakin loppuvuoden osalta.

Ounasjoesta ja Kemijoesta lämpimän sääjakson vuoksi purkautuneista jäälautoista ehti muodostua viime viikon lopulla jääpato Rovaniemen alapuolelle.

Korvanniemen kohdalle kasaantuneen padon pituus oli perjantaina iltapäivällä jo kolmisen kilometriä, kertoi Lapin ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki MT:lle.

"Kyllä nyt ollaan uunituoreitten jäiden kanssa pienissä ongelmissa. Toivotaan että jääpato ei tiivisty vaan tekee jäiden alle kunnon uoman, josta talvivedet mahtuvat virtaamaan. Nyt on onneksi jo hyviä merkkejä siitä, että vedenpinta ei olisi nousemassa haitalliselle tasolle", Alaraudanjoki kirjoitti aiheesta Twitterissä viikonloppuna.

Kemijoki Oy, Lapin ely-keskus ja Lapin pelastuslaitos seurasivat jääpadon kehittymistä.

Raudanoja selittää patoa näin: "Kyllä tällaista sattuu aina joskus, nyt vain on jäitä kulkeutunut Ounasjoesta ja Kemijoesta tavanomaista enemmän. Kun Rovaniemen alapuolelle ehti syntyä jääkansi, niin nyt nämä laskeutuvat jäät pakkautuvat pysyvää jääkantta vasten."

Raudanojan mukaan ilmiö poikkeaa kevättulvista kahdessa kohtaa.

"Keväällä jääpatojen syntymistä voidaan ennakoida syksyä paremmin. Syksyllä pato sen sijaan syntyy hetkessä. Jos niin käy, ei auta kuin lähteä kävelemään rinnettä ylös."

Keväästä poikkeaa myös jään paksuus. Syksyllä on kyse lähinnä muutaman senttimetrin paksuisesta jääsohjosta, kun kevätjäät ovat paljon paksumpia.

Toistuvat rankkasateet ovat nostaneet jokivesien pintoja syksyn mittaan kevättulvien lukemiin ja paikoin niiden ylikin.

Pohjavesien kannalta tilanne on nyt hyvä lähes koko maassa, toisin kuin vuosi sitten. Silloin pohjavedet toipuivat yhä vuoden 2018 pitkästä kuivasta jaksosta.

"Tänä kesänä pohjavesien tasot olivat jo aika hyvät miltei koko maassa. Seinäjoki–Jyväskylä–Tampere-kolmiota sateet ilmeisesti välillä kiersivät, mutta sittemmin tilanne korjaantui. Kuivaa oli myös Ahvenanmaalla, lounaisrannikolla ja Pohjois-Lapissa", sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.

Ympäristökeskuksen pohjavesimittauksia tehdään noin 70 eri mittauspisteessä ympäri maata. Osa niistä mittaa pintatason lisäksi myös veden laatua.

Vaasa–Pori-akselilla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa pohjaveden tasot ovat nyt noin 40–80 senttimetriä keskimääräisiä lukemia korkeammalla.

"Mittaukset perustuvat parin viikon takaisiin lukemiin. Arvio on, että lukemat liukuvat tästä vielä ylöspäin."

Toistaiseksi routa on syvimmillään pohjoisosissa maata. Inarissa se tunkee 20 senttimetriin, mutta muualla routa yltää vain 0–5 senttimetriin maan sisään.

"Kahden seuraavan viikon aikana routa todennäköisesti lisääntyy. Roudan tultua sateet eivät enää imeydy maaperään, jolloin pohjavesien tasot eivät myöskään jatka nousuaan."

Hyvä pohjavesitilanne ennakoi samaa myös ensi kevääksi.

"Olen ollut kovin tyytyväinen, ettei kuivuusongelmaa ole nyt tullut", Tammelin kuvailee päättyvää syyskautta.

Lue lisää:

Pohjavedet ovat matalalla ja laskevat yhä

Pohjavesien kannalta tilanne on nyt hyvä lähes koko maassa, toisin kuin vuosi sitten. Silloin pohjavedet toipuivat yhä vuoden 2018 pitkästä kuivasta jaksosta.

Lue lisää

Pohjavesiahdinko on takana sateiden ja leudon sään ansiosta – pian huuhtoumat voivat uhata kaivovesiä

Pohjavedet ovat matalalla ja laskevat yhä

Liikennevirasto: Turun moottoritie veti aamulla tielle nousseesta tulvavedestä huolimatta

Yön sademäärä jäivät hieman odotettua pienemmiksi etelärannikolla