Ympäristö

Jos maa järisee Suomessa, se järisee yleensä yhdellä näistä alueista – koville äänillekin on selitys

Myös ihmisen toiminta voi saada maan järisemään.
Kari Lindholm
Tornionjokilaaksossa maa järisee aina välillä. Kuva Tornionjoelta ei liity juttuun.

Suomessa maa voi järistä periaatteessa missä päin tahansa, mutta kolme aluetta on hieman muita aktiivisempia, kertoo seismologi Tuija Luhta Helsingin yliopisto Seismologian instituutista.

Yksi muita aktiivisempi alue on Kouvolan seudun rapakivialueella, ja Kouvolassa rekisteröitiinkin viime sunnuntaina yhteensä 10 järistystä.

Järistykset poikivat myös ilmoituksia hätäkeskukseen, ja ilmoituksissa mainittiin tärinä ja kovat pamaukset. Seisminen aaltoliike synnyttää myös ääniaallon.

"Kouvolan järistykset sattuvat sen verran lähellä maanpintaa, että ääni todellakin on iso", Luhta kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2011 Yle uutisoi, että Kouvolan maanjäristystä oli luultu jopa ammusvaraston räjähdykseksi.

Suomi sijaitsee Euraasian laatan keskellä ja on seismisesti hyvin rauhallista aluetta. Jos maa Suomessa järisee, jännitys on saanut alkunsa Atlantin keskiselänteeltä, eli käytännössä siitä, että Atlantti levenee.

Kouvolan lisäksi Suomen muuta maata aktiivisempiin maanjäristysalueisiin kuuluu Tornionjokilaakso ja Kuusamon seutu. Kyseisillä alueilla on vanhoja siirroslinjoja.

Siitä, miksi jännitys purkautuu yleensä juuri Kouvolan seudun rapakivialueella ja Tornionjokilaakson ja Kuusamon vanhojen siirroslinjojen tienoilla, ei ole tietoa.

"Ymmärrettävästi laattojen sisäosissa tapahtuvia pieniä järistyksiä ei tutkita niin paljoa kuin laatan reuna-alueilla tapahtuvia, jatkuvia ja voimakkaita järistyksiä", Luhta kertoo.

Myös ihmisen toiminta voi saada maan järisemään. Viime vuosina Espoon Otaniemessä uuden lämpövoimalan rakentaminen on aiheuttanut ääntä ja tärinää lukuisia kertoja.

Seismologian instituutin verkkosivuilta selviää, että voimakkain tiedossa oleva maanjäristys Suomen alueella tapahtui 23.6.1882 Perämeren alueella. Tuntuvuusalueen laajuudeksi on arvioitu 225 000 neliökilometriä ja magnitudiksi noin 5, ja tiedot perustuvat esimerkiksi sen ajan sanomalehtikirjoituksiin.

Seismografihavaintokaudella, vuodesta 1970 lähtien, voimakkain rekisteröity suomalainen maanjäristys tapahtui 17.2.1979 Alajärvellä, Pohjanmaalla. Sen magnitudi oli 3,8 ja tuntuvuusalueen pinta-ala 32 200 neliökilometriä. Tapahtuma-alueella havaittiin joitakin murtumia talojen rakenteissa.

Lue lisää

Egeanmeren rannikon maanjäristyksen jäljiltä löydetty lisää surmansa saaneita

Ainakin 24 ihmistä kuollut Egeanmeren rannikon maanjäristyksessä – Turkissa pelätään uhriluvun vielä kasvavan

Turkissa useita kuoli ja yli 400 loukkaantui maanjäristyksessä, Kreikassa kuolleita ainakin kaksi

Turkissa useita ihmisiä kuoli ja yli 200 loukkaantui maanjäristyksessä – uhrimäärän pelätään kasvavan