Ympäristö

Syke: Pienemmästä määrästä puuta ja maata saadaan kiertotalouden keinoin irti enemmän – nyt puutuotteista alle 20 prosenttia päätyy pitkäikäiseen käyttöön

Ruokajärjestelmässä tärkeimmäksi keinoksi Syke nostaa maaperää uudistavan maatalouden, jossa pääpaino on turvepeltojen päästöjen vähentämisessä ja hiilen sitomisessa kivennäismaiden peltoihin.
Jukka Pasonen

Metsäalalla ja maataloudessa laaja maankäyttö vaatii entistä kestävämpää suunnittelua ja kiertotalouden tehostamista. Suomen ympäristökeskus Syke on selvittänyt ympäristöministeriön tilauksesta taloudelle keskeisten alojen mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta kiertotalouden keinoin.

"Monimuotoisuuteen kohdistuvaa painetta vähennetään pienentämällä neitseellisten luonnonvarojen ottoa ja maankäytön volyymiä. Tähän kiertotalous tarjoaa ratkaisuja”, hankkeen tutkija Hannu Savolainen Sykestä sanoo.

Metsäalalla keskeistä puurakentamisen lisäämisen ohella on puumateriaalien uusiokäytön lisääminen.

Tällä hetkellä kotimaisista puutuotteista alle 20 prosenttia päätyy pitkäikäiseen käyttöön ja lopuista hiilivarasto vapautuu ilmakehään alle 10 vuodessa. Tarvitaan korkeamman jalostusasteen tuotteita sekä puu- ja kuitujätteen kierrätystä.

Niille olisi käyttöä liuottimien ja nestemäisten polttoaineiden valmistuksessa, komposiittimateriaaleina sekä lääke-, elintarvike-, kosmetiikka-, tekstiili- ja kemianteollisuudessa.

Puunkäytön tehostuessa hakkuiden tarve vähenee ja metsien hiilinielu vahvistuu. Tärkeää on, että puutuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita.

Ruokajärjestelmässä tärkeimmäksi keinoksi Syke nostaa maaperää uudistavan maatalouden, jossa pääpaino on turvepeltojen päästöjen vähentämisessä ja hiilen sitomisessa kivennäismaiden peltoihin. Vahvistamalla maatalousmaan elinvoimaisuutta voidaan maatalouden hiilidioksidipäästöjä vähentää useilla miljoonilla tonneilla vuoteen 2035 mennessä.

Sen sijaan ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet pienentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ovat heikommat. Jos nykyiset epäorgaanisten lannoitteiden määrät puolitettaisiin kierrätyslannoitteilla, päästöt vähenisivät 0,04 miljoonaa tonnia.

Koko ruokaketjun ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä 0,5 miljoonaa tonnia. Kuluttajien ruokahävikin minimoimisella saavutettaisiin vain pienet päästövähennykset.

Lannasta ja nurmesta olisi mahdollisuus moninkertaistaa biokaasutuotanto. Vuonna 2019 tuotetun biokaasun energiasisältö 0,045 terawattituntia kattoi vajaan prosentin lannan teoreettisesta energiapotentiaalista.

Kasvua voisi olla 3,5 terawattituntia vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennyksiä voitaisiin saavuttaa samalla vuosittain jopa 0,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia riippuen biokaasun käyttökohteista.

Hiilen sitomisessa maatalousmaahan hyviä keinoja ovat sopivien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö, nurmiviljely ja kerääjäkasvit, lannan jakaminen tasaisemmin koko maahan, monipuolinen viljelykierto, laidunnuskäytäntöjen parantaminen sekä turvepelloilla kosteikkoviljely ja säätösalaojitus.

Kivennäismaista on mahdollista saada nykyisten vuosittaisten noin 0,5 miljoonan tonnin päästöjen sijasta 1,5–2 miljoonan tonnin vuosittainen hiilinielu.

Luomun ja tavanomaisen viljelyn erot maaperän hiilensidonnassa ovat vähäiset. Tehokkaalla viljelyllä pidetään uusien peltomaiden raivaus maltillisena.

Tästä pääset Syken raporttiin: Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana

Lue lisää

Metsätalouden vesistöpäästöt saattavat olla maatalouden luokkaa

EU:n päästöt laskussa – komissio huolestunut metsien hiilinielun pienenemisestä metsäpalojen takia: "Päästövähennyksiä on nopeutettava"

Muuttaako korona elämäntyyliä kestävämmäksi? Katso tästä, paljonko päästöt vähentyvät etätöiden ja kotoilun myötä

EU ei päätä jäsenmaiden hakkuumääristä – "Komissio ei sanele jäsenmaille, montako puuta metsässä tulee olla pystyssä"