Kyrönjoen vedenpinta Ilmajoen Nikkolan kohdalla voi yhä nousta 40 metrin tasolle. Torstaina aamulla vesi oli 39,70 metrin korkeudessa.
Mikäli 40 metrin korkeus saavutetaan, Kyrönjoen yläosan pengerrysalueiden tulvaluukut täytyy avata. Vettä aletaan johtaa pengerretyille peltoalueille, jotta Ilmajoen keskustaajama pystytään suojaamaan.
Kyrönjoella tulvavesiä varastoidaan tällä hetkellä varsinkin Kalajärven tekojärveen. Pitkämön tekojärvi on sen sijaan jo lähes täynnä, eikä sen avulla voida enää merkittävästi alentaa tulvahuippua.
Kyrönjoen alaosalla Mustasaaren Skatilassa joen virtaama oli torstaina 370 kuutiometriä sekunnissa.
Lapuanjoen tulvavesiä varastoidaan edelleen Hirvijärven tekojärveen ja Nurmonjoen latvajärviin.
Jäät liikkuivat keskiviikkona monin paikoin sekä Kyrönjoessa että Lapuanjoessa.
Ylistaron alapuolelle Kyrönjokeen muodostui useita pieniä jääsumia. Isonkyrön keskustaajaman kohtaan ja siitä edelleen vanhan kirkon lahteen ulottui mittavampi jääpato.
Vaikka suuria patoja ei ole syntynyt, vesi on vahingoittanut joitakin taloja. Esimerkiksi Isossakyrössä tulvavettä on noussut kellareihin.
Lapuanjoella jäät liikkuivat Lapuan keskustaajaman alapuolella.
Lapuanjoella Poutun pohjapadon kohdalta laadittu ennuste kertoo, että vedenkorkeus jää alle 28,40 metrin. Mikäli vesi pysyy tuon rajan alapuolella, tulvaluukkuja pengerrysalueille ei avata.
Torstaiaamuna vedenkorkeus Poutussa oli 27,80 metriä.
Vaasan eteläpuolen joet ovat alkaneet laskea lievästi. Esimerkiksi Lapväärtinjoella tulva on kääntymässä laskuun.
Maalahdenjoella ja Laihianjoella tulva alkaa nyt olla huipussaan, Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tiedotti torstaina. Vettä on levinnyt peltoaukeille. Pieniä teitä on paikoin poikki.
Tulva on levittäytynyt niin laajoille alueille, että vesipintojen lasku kestää useita päiviä.
Lumien sulamisvedet ovat tulvineet pohjalaismaakunnissa muuallakin kuin jokiuomissa. Esimerkiksi jäätyneiden ojien ja rumpujen vuoksi vettä on kertynyt myös paikkoihin, joissa tulvat eivät aiemmin ole haitanneet.
"Asukkaiden ja maanomistajien onkin syytä varautua omatoimisesti, jotta kiinteistöjen haitat olisivat vältettävissä", Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tiedottaa.
Rummun kunnossapidosta ja mahdollisesti tarvittavasta avaamisesta tai sulattamisesta vastaa tienpitäjä.
Kiinteistökohtaisissa liittymärummuissa tämä tarkoittaa liittymän eli kiinteistön haltijaa, ely-keskus muistuttaa.
Lue lisää:
