Ympäristö

Laaja pilaantunut maa-alue puhdistettiin lämpömenetelmällä ensimmäistä kertaa Suomessa – turkismuokkaamon käyttämät liuottimet saatiin hävitettyä syvältä maaperästä

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen uudenlaisella lämpökäsittelyllä poisti haitta-aineet saatiin pois lähes 100-prosenttisesti.
Perttu Mattila
Maaperä lämmitetään lämmityskaivojen avulla noin 100-asteiseksi, ja kuuma, haitta-ainepitoinen höyry imetään alipaineella ja kerätään puhdistuslaitteistolle.

Suomessa on puhdistettu laaja pilaantunut alue ensimmäistä kertaa lämpömenetelmällä, jota on käytetty aikaisemmin hyvin tuloksin muualla maailmassa. Maaperän lämmittämiseen ja haitta-aineiden talteenottoon perustuva menetelmä soveltuu esimerkiksi rakennettuun ympäristöön sekä kohteisiin, joissa on tiivis maaperä ja erityisen paljon haitta-aineita, kertovat Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan ely-keskukset tiedotteessaan.

Lämpökäsittelyä kokeiltiin viime vuonna Kurikassa vanhalla turkismuokkaamolla, jonka maaperä ja pohjavesi oli pilaantunut klooratuilla liuottimilla. Alueella on tehty turkismuokkausta 1830-luvulta lähtien, ja liuottimia on käytetty nahan puhdistamiseen. Noin 50 metrin päässä turkismuokkaamolta sijaitsee Kylävuoren pohjavesialue. Lähimmät vedenottamot noin 150 metrin päässä on suljettu, eikä niistä oteta vettä talouskäyttöön.

”Kloorattujen liuottimien ympäristö- ja terveysuhkia ei ole aikoinaan osattu tiedostaa. Niiden puhdistaminen syvältä maaperästä oli välttämätöntä haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Työ oli haastavaa ja edellytti innovatiivisia menetelmiä”, kuvailee Kurikan kaupungin tekninen johtaja Jari Akkanen.

Hankkeen toteutti Pirkanmaan ely-keskuksen koordinoima valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma yhteistyössä Kurikan kaupungin kanssa. Pääurakoinnista vastasi kotimainen ympäristöteknologiayhtiö Doranova, joka hankki maaperän lämmitystekniikan tanskalaiselta Krüger A/S -yhtiöltä. Pilaantuneen alueen puhdistamista valvoi Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.

Alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittu useaan kertaan 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2005 alueen maaperää puhdistettiin massanvaihdolla, ja vuonna 2018 alueella aloitettiin pohjaveden biologinen puhdistaminen. Sen yhteydessä pohjavesipinnan alapuolella havaittiin hyvin korkeita liuotinpitoisuuksia, joiden puhdistamiseen tuolloin valittu menetelmä ei riittänyt.

”Noin 4–10 metrin syvyydessä tiiviissä savikerroksessa havaittiin erittäin suuria pitoisuuksia tetrakloorieteeniä, trikloorieteeniä ja dikloorieteeniä noin 200 neliömetrin alueella”, kertoo pilaantuneiden alueiden asiantuntija Maarit Joukainen Pirkanmaan ely-keskuksessa.

Kohteen olosuhteiden, haitta-aineiden sekä pitoisuuksien perusteella kestävimmäksi puhdistusmenetelmäksi valittiin lämpökäsittely, jota kutsutaan myös termiseksi desorptioksi. Kyseessä on Suomen oloissa uusi menetelmä.

Menetelmässä haihtuvat orgaaniset yhdisteet poistetaan maasta lämmön ja voimakkaan alipaineen avulla. Maaperä lämmitetään lämmityskaivojen avulla noin 100-asteiseksi, ja kuuma, haitta-ainepitoinen höyry imetään alipaineella ja kerätään puhdistuslaitteistolle. Puhdistettu ilma päästetään ilmakehään, ja puhdistettu vesi esimerkiksi vesistöön, tässä tapauksessa Nenättömänluomaan.

”Doranova vastasi maaperästä poistettujen haitta-aineiden talteenotosta ja käsittelystä, ja Krüger toimitti maaperän lämmitykseen liittyvät laitteistot ja erityisosaamisen. Pandemiasta huolimatta hanke pystyttiin viemään läpi suunnitellusti", toteaa toimialajohtaja Perttu Mattila Doranovalta.

Haitta-ainepitoista höyryä käsiteltiin lopulta yli puoli miljoonaa kuutiota ja vettäkin 166 kuutiota. Tavoitteena oli poistaa 98 prosenttia haitta-aineista, mutta puhdistuksen jälkeen otetut näytteet osoittivat, että haitta-aineista huikeat 99,7 prosenttia oli saatu pois. Laskennallisesti liuottimia poistettiin kaikkiaan noin 490 kiloa.

”Laitteistokuljetuksia lukuun ottamatta hankkeesta ei synny liikennettä, mikä on myös ympäristöystävällistä. Maaperän lämmittämiseen käytetty sähkökin oli tässä hankkeessa 100-prosenttisesti uusiutuvaa”, Joukainen kertoo.

Uusi menetelmä soveltuu teknisesti haastaviin kohteisiin, joissa pilaantunut alue sijaitsee rakennetussa ympäristössä syvällä maan alla.

"Terminen menetelmä sopi kohteeseen, jossa kaivaminen olisi ollut vaikeaa eikä biologinen puhdistaminen olisi toiminut korkeiden pitoisuuksien vuoksi", kertoo kohdetta valvonut ylitarkastaja Katja Viitaniemi Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Lue lisää:

Cleantech-yritys keskittyy suunnitteluun – "enemmän insinööritoimisto, kuin valmistusyhtiö"

Suomalaisyritykselle miljoonakaupat – Doranovan laitteet puhdistavat saastunutta maata Kiinassa

Lue lisää

Suurin osa pohjavesistä hyvässä kunnossa – tila vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla

Lämpökäsittelystä kustannustehokkuutta puupolttoaineisiin

Lunawoodin tehtaalla paloi rimoituslaitos Kaskisissa

Oma kaivinkone haukkui hintansa – tammikuussa valmistuu 24-vuotiaan Antti Pulkin uusi pihatto