Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

Pienet jäteyritykset pelkäävät, että jätelain uudistus vie heiltä leivän – "Pakkokilpailutus tarjoaa valmista kakkua halpisyhtiöille, jotka saalistavat kuntaurakoita"

Jätelaki velvoittaisi kunnat kilpailuttamaan jätekuljetuksia. Nyt valtaosassa kunnista kiinteistönomistaja valitsee jäteyrityksen itse.
Petteri Kivimäki
Kangasniemellä on jo saavutettu jätelain vuodelle 2025 kaavailemat tavoitteet vähentää sekajätteen määrää. Matti Tullan jäteyrityksellä on kaksi jäteautoa, jotka keräävät kahta jätelajia samalla kierroksella. Saatavilla on myös kolmi- ja nelilokeroisia jäteautoja.

Jätelain uudistus huolestuttaa jäteyrittäjiä, sillä lakiesityksen mukaan kuntien on jatkossa kilpailutettava kaikki erilliskerättävien jätteiden kuljetukset.

Skal Ympäristöyritykset ry:n hallituksen puheenjohtajan, jäteyrittäjä Matti Tullan mielestä uudistus tallaa törkeästi pienten jätefirmojen varpaille.

Pahimmillaan kunnille siirrettävä kilpailutus tappaisi pienet ja keskisuuret kuljetusyritykset. Henkiin jäisivät kuntien jäteyhtiöt ja suurimmat toimijat.

"Pakkokilpailutus tarjoaa valmista kakkua halpisyhtiöille, jotka saalistavat kuntaurakoita. Ne voivat ajaa jokusen vuoden tappiolla, jolloin pienet yritykset kuolevat. Sitten voikin nostaa hintoja", Tulla arvelee.

Tällä hetkellä yli puolessa Suomen kunnista kiinteistön omistaja päättää, kuka jätteet kuljettaa.

Ympäristöministeriö perustelee kuntien järjestämään jätehuoltoon siirtymistä kustannusten pienenemisellä ja jätekuljetusten päästöjen vähenemisellä verrattuna tilanteeseen, jossa kuljetuksia hoitaa samalla alueella monta eri toimijaa.

”Kunnille luodaan mahdollisuus ohjata kierrätysasteen nostamisen kannalta tärkeitä jätevirtoja. Samalla asetetaan kunnille vaatimus, että pienet ja keskisuuret yrittäjät on pidettävä mukana jätehuollon toteuttamisessa”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo ministeriön tiedotteessa.

Tulla on lakiuudistuksen vaikutuksista eri mieltä. Hän on varma, että jätekuljetusten ajokilometrit kasvavat. Hän antaa esimerkin yrityksensä alueelta Kangasniemeltä.

"Keräämme jätteet pakkaavalla jäteautolla optimoiduilla reiteillä, lajittelemme jätteet ja pakkaamme täysperäkuormina eteenpäin suoraan jätevoimalaan tai muihin materiaaleja hyödyntäviin laitoksiin. Kuntayhtiöihin verrattuna ajokilometrimme ovat pienemmät ilman välilastauksia ja -laskutuksia."

Suurempi toimija oletettavasti liikennöisi Kangasniemelle Jyväskylästä, mikä lisäisi kuljetusten hiilipäästöjä. Jäteyrittäjät toivovat, että kuljetusten kilpailutuksissa katsotaan ensisijaisesti ilmastopäästöjä ja ympäristön etua jätelain tarkoituksen mukaisesti.

Monissa pikkukunnissa jätteiden kierrätys on tehokkaampaa kuin isoissa kaupungeissa, joissa kunta järjestää kuljetukset. Näin siitä huolimatta, että asutus on väljempää ja ajokilometrejä syntyy enemmän. Tullan mukaan kiitos kuuluu pienten firmojen innovaatioille ja investoinneille.

"Pitäisi ymmärtää, ettei kuntamonopoli ole ympäristön etu, vaan kuntayhtiöiden."

Moni kuntayhtiö on sitoutunut pitkäaikaisilla sopimuksilla kuskaamaan tonneittain sekajätettä jätevoimaloihin. Jos toimitukset hiipuvat kierrätyksen tehostuessa, kuntayhtiöt voivat joutua maksamaan sopimusrikkomuksista.

"Pienet yritykset haluavat minimoida jätevoimaloihin menevän jätteen määrän tehostamalla lajittelua."

Tulla iloitsee, että jätelakiin on tulossa prosentuaaliset tavoitteet jätemäärien kierrätyksen tehostamiseksi.

Kuntien kuormittamista uusilla tehtävillä Tulla ei ymmärrä.

"Moni kunta on tyytyväinen nykyiseen jätejärjestelmään, eikä halua enää lisää kilpailutustehtäviä."

Tulla uskoo, että elinkeinonharjoittajat, kuten maatilat, kärsisivät paikallisen jätehuollon katoamisesta. Suuri, kauempaa liikennöivä yhtiö ei välttämättä tarjoa kaikkia tarvittavia kuljetuspalveluja ja voi hinnoitella palvelunsa pilviin.

Jäteyrittäjät pitävät myös lakiehdotuksen kahden vuoden siirtymäaikaa liian lyhyenä.

"Sen pitäisi olla 4–5 vuotta, kun on kyse yksityisten yritysten leivän sosialisoinnista. Perustuslakia lyödään märällä rätillä poskelle."

Eduskunta käsittelee parhaillaan jätelain uudistusta. Tavoitteena on saada se voimaan heinäkuussa.

Lue myös:

Jätelain uudistus maksaa kansalaisille 50 miljoonaa euroa – "Minä olisin osavastuullinen naapurin maitopurkin kierrätyksestä, vaikken itse edes joisi maitoa", jäteyrittäjä ihmettelee

Lue lisää

Jätehuollon kehittämisessä huolestuttavia piirteitä

Jätelain uudistus on uhka yrityksille ja kiertotaloudelle

MTK ja Kuntaliitto: Jätelain uudistus rasittaa yrityksiä turhalla byrokratialla

Kotitalouksien tuottama jäte on lisääntynyt koronaviruksen aikana – eniten kasvanut kartongin ja muovin määrä