Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

80 prosenttia kalanpyydyksiin kuolleista kuuteista painaa alle 24 kiloa – nuorelle saimaannorpalle pulskaan kesäkuntoon pääsy on elämän ja kuoleman kysymys

Luminen viime talvi auttoi tämän kevään kuutteja tavoitteen saavuttamisessa.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Laikukasta turkkiaan kuivattelevia norppia voi nyt nähdä Saimaan rantakivillä.

Saimaannorpan kuuttien osalta kesäkunnon logiikka on yksinkertainen: Paino on voimaa.

"Noin 80 prosenttia kalanpyydyksiin kuolleista norpista on ollut alle 24 kilon painoisia. Hyvänä vuonna vieroitettu kuutti voi painaa 30 kiloa, huonona vain 14", selittää Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Tänä keväänä havaitut kuutit ovat olleet pulskia.

"Kun talvi on hyvä, ja norpat saavat tehtyä kunnon pesän, onnistuu norppien imetys paremmin", Sipilä selittää.

"Jos pesän teko ei onnistu, tapahtuu imetys paljaalla jäällä. Silloin se ei yleensä onnistu yhtä hyvin ja kuutit jäävät pienemmiksi."

Saimaannorpan tämän kevään kuuttien laskennat valmistuivat perjantaina. Kuutteja löydettiin 76. Todelliseksi syntyneiden määräksi arvioidaan 86 kuuttia. 80 kuutin raja ylitettiin nyt kuudetta vuotta putkeen.

Saimaannorpalla menee nyt paremmin kuin vuosikausiin. Kun vuonna 1982 Juha Vainio lauloi vain sadasta hylkeestä, on norppia nyt yli 400.

Viimeisin luotettava arvio on vuoden 2020 talvikannasta, jonka koko oli 420–430 yksilöä, Sipilä kertoo.

Talvikannalla tarkoitetaan kannan kokoa ennen kuuttien syntymää helmi–maaliskuun taitteessa.

Nykyinen kanta-arvio kuvaa siis tilannetta tammikuussa 2020. Tämän jälkeen on syntynyt jo kaksi ikäluokkaa kuutteja.

"Norppien, kuten muidenkin tämänkaltaisten nisäkkäiden kuolleisuus ensimmäisen elinvuoden aikana on suhteellisen suurta", Sipilä selittää.

Siksi samana vuonna syntyneitä kuutteja ei oteta laskelmiin mukaan. Viime talven kannan arvio varmistuu syksyllä.

Normaalina talvena kuuttien imeväiskuolleisuus on kahdeksan prosentin luokkaa. Näistä kuolemista noin puolet tapahtuu synnytyksissä, ja puolet imetyksen aikana. Lämpiminä ja vähälumisimpina talvina kuolleisuus imeväisaikana voi olla jopa 30 prosenttia.

"Apukinosten kolauksen avulla se on vähentynyt huonoinakin talvina noin 14 prosenttiin. Kerralla kasaan kolattu kinos ei kuitenkaan ole yhtä hyvä pesäpohja kuin kerroksittain satanut luonnonkinos. Runsasluminen talvi on aina parempi."

Syntyneiden kuuttien määrä saadaan selville pesien tarkistussukelluksilla. Niillä selvitetään, onko norppien synnytys onnistunut, eli löytyykö pesästä istukkaa tai pahimmassa tapauksessa kuollutta kuuttia.

Sipilä muistuttaa, että syntyneiden kuuttien määrä ei kerro suoraan kannan kasvusta.

"Kovalla jalkatyöllä uusien kuuttien syntymistä saadaan tietoon 90–95 prosenttia. Kuolleista tietoon tulee kuitenkin vain arviolta 40 prosenttia."

Kuolleiden norppien rekisteröinti on ihmisten ilmoituksen varassa.

"Aina ihmiset eivät muista, osaa, tai viitsi ilmoittaa kuolleista norpista. Saimaa on myös niin iso järvi, ettei kaikkia raatoja voi sieltä mitenkään löytää

Saimaannorpan kaikki ongelmat ovat ihmisen aiheuttamia. Kalastusrajoituksilla kanta on saatu kasvuun, mutta myös ilmaston lämpeneminen uhkaa norppia.

"Aikuisen norpan kestäviä pyydyksiähän Saimaalla ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen", Sipilä selittää.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vähälumiset talvet jättävät kuutit paitsi pienemmiksi myös alttiimmiksi petojen hyökkäyksille.

"Jos kettu näkee jäällä yksinäisen kuutin, niin totta kai se siitä kiinnostuu. Jos ne pesiä kaivaisivat auki, niin norppa olisi kuollut sukupuuttoon jo tuhansia vuosia sitten."

Pahimmillaan ilmaston lämpeneminen voi johtaa siihen, että Saimaalla ei ole enää kunnollista jääpeitettä, jolle norpat pesänsä rakentaisivat. Sipilän mukaan norpan tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin suhtautua optimistisesti. Viime vuosina kanta on kasvanut noin viiden prosentin vuosivauhtia.

"Vuosivaihtelua tulee, koska talvet eivät ole samanlaisia ja joskus kalanpyydysten kanssa käy huono tuuri. On hyvä katsoa 5–10 vuoden tulosta eikä yksittäisiä oikein hyviä tai huonoja vuosia."

Vuodesta 2010 talvikanta onkin kasvanut yli 150 yksilöllä. Laji on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen.

Lue lisää

Yle uutiset: Saimaan norppasaaret halutaan Unesco-kohteeksi – nyt ideoita kerätään verkossa

Saimaannorpat synnyttivät viidettä vuotta peräkkäin yli 80 kuuttia

Saimaan verkkokalastuskieltoaika ei pitene heinäkuulle – valtioneuvostossa ministerit Mikkonen ja Saramo äänestivät esitystä vastaan, kaikki muut kannattivat

Norppaliven kuudes tuotantokausi pyörähti käyntiin tänään – aiempien vuosien tähti Pullervo nähtiin rantakivellä pian kameran asennuksen jälkeen