Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

Palveluita kuluttamalla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä – pelkästään etäkokoukset ja logistiikan kehittäminen säästäisivät Suomessa 21 000 New Yorkin lennon päästöt vuodessa

Ympäristöministeri Krista Mikkonen toivoo, että koronan aikana kasautunut kulutuspaine purkautuu palveluihin, eikä tavaraan. Palveluala kaipaa vihreitä verohelpotuksia ja ilmastoystävällisiä julkisia hankintoja.
Markku Vuorikari
Erilaisilla etäpalveluilla ja digitaalisilla sovelluksilla voidaan säästää päästöjä, kun esimerkiksi liikkumisen tarve vähenee.

Palveluilla voidaan vähentää reippaasti muiden toimijoiden päästöjä. Tarkasteltujen palveluiden avulla Suomessa voidaan säästyä 164 000 tonnin hiilidioksidipäästöiltä. Määrä vastaa noin 500 000 kerrostalokodin vuosittaista sähkökulutusta.

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n teettämä Päästövähennyksiä palveluilla -selvitys kattaa 72 prosenttia palveluista. Selvityksen teki Gaia Consulting.

Yrityksen aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Yrityksen toiminnan päästöjä puolestaan kutsutaan hiilijalanjäljeksi. Nyt palvelujen hiilikädenjälkeä selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa.

Palveluiden osuus viennistä on kasvanut 30 prosenttiin. Suomen BKT:stä Paltan jäsenyritysten osuus kattaa liki 30 prosenttia. Sen sijaan kasvihuonekaasupäästöistä niiden osuus on vain muutama prosentti.

Tarkastelluista palvelualoista suurimmat päästöt olivat teknisillä palveluilla. Informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden päästöt jäivät noin puolta pienemmiksi.

Keskimäärin palveluiden päästöt ovat pieniä, mutta niiden mahdollisuus vähentää muiden toimialojen päästöjä ovat suuria.

Selkeitä esimerkkejä päästöjä vähentävistä palveluista ovat ajoneuvojen reittioptimointi ja liikenteen sähköistämisen palvelut. Helsingin seudun bussiliikenne esimerkiksi on sähköistänyt ajojaan VTT:n tarjoamalla työkalupakilla.

Palveluja ovat myös verkkoalustat, joissa voi kokoustaa virtuaalisesti. Asiantuntija Heli Sihvonen Gaia Consultingista kertoo, että logistiikan optimointiin ja virtuaalikokouksiin suunnattujen digitaalisten palveluiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää Suomessa 42 000 tonnia vuodessa. Se vastaa noin 21 000 lentomatkaa Lontoosta New Yorkiin ja takaisin.

Saman verran päästöjä leikkaavat kiinteistönomistajille suunnatut energiatehokkuuspalvelut kuten etäkäytettävät, lämmitystä optimoivat automaatiojärjestelmät.

Hiilikädenjäljen laskemiseen ei ole olemassa kansallista saatikka globaalia standardia. Siksi moni yritys ei ole uskaltanut sellaista vielä laskea ja julkistaa.

"Tärkeintä on, että kerrotaan avoimesti, miten hiilikädenjälki on laskettu ja myönnetään, ettei menetelmä ole vielä valmis", Sihvonen rohkaisee yrityksiä tekemään laskelmia. On kuitenkin muistettava, ettei päästöjä eli hiilijalanjälkeä voi laskea yhteen kädenjäljen kanssa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi Paltan järjestämässä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että päästöjen ja ilmastotavoitteiden laskentaan tarvitaan vähintäänkin EU:n laajuiset standardit.

"Kuluttajien osalta on riski, jos käytännöt ovat kirjavia. Jos kuluttajien luottamus menetetään, sitä on vaikea saada takaisin", ministeri huomauttaa.

Mikkonen toivoo, että korona-aikana mahdollisesti kertynyt kulutuspaine suuntautuu palveluihin tavaroiden haalimisen sijaan. Hän huomauttaa, etteivät kulutuksen päästöt näy aina kuntien tai valtioiden päästöissä, sillä iso osa kulutustuotteista tuodaan ulkomailta.

Suomalaisten vuotuinen hiilijalanjälki on noin 10.3 tonnia per asukas. Siitä liikkumisen osuus on 30 prosenttia, asumisen ja energian 28 prosenttia, tavaroiden 25 prosenttia ja elintarvikkeiden 18 prosenttia.

"Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme neljä maapalloa", Mikkonen herättelee ja kehottaa käyttämään muun muassa huolto- ja korjauspalveluita.

Ministeri painottaa myös julkisten hankintojen osuutta ilmastotyössä. Lisäksi palveluihin voidaan sisällyttää ilmastoneuvontaa. Esimerkiksi neuvoloissa tehdään jo ilmastokasvatusta.

Paltan jäsenyrityksilleen tekemästä ilmastokyselystä selviää, että palvelualalla toivotaan verohelpotuksia ja innovaatiotukia sekä sitä, että ilmasto nostettaisiin kriteeriksi julkisissa hankinnoissa.

Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta kaipaa myös tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamista entistä vahvemmin päästöjä vähentäviin palveluihin.

"Ilmastoystävällisten ratkaisujen ei tulisi olla kuluttajille tai yrityksille muita vaihtoehtoja kalliimpia. Muun muassa vähäpäästöisten palveluiden hankintatuilla voidaan luoda kannusteita uusien ratkaisujen hyödyntämiseen", Rauhamäki sanoo.

Lue lisää

Hallituksen sote-suunnitelma huonontaa palveluita

Kysely: Reilu kymmenesosa palveluyrityksistä ei toivu koronakriisistä

Kulutuksen oravanpyörä

HS-gallup: Lähes joka neljäs suomalainen aikoo vähentää kulutustaan tänä jouluna