Ympäristö

Finnwatch: Kotimaan metsien hiilensidontapalveluissa puutteita – "Pahimmillaan kuluttajille tarjotaan kompensaatiota, jolla ei ole juuri mitään poikkeavaa ilmastovaikutusta tai se jää lyhytaikaiseksi"

Finnwatch esittää kompensaatiopalveluille viranomaisvalvontaa ja ohjeita kuluttajamarkkinointiin.
Jukka Pasonen
Kaikki ilmaston kannalta hyödyllinen toiminta ei kelpaa kompensaatioksi.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen mukaan hiilensidontaa kauppaavissa kompensaatiopalveluissa on vakavia puutteita. Alalta puuttuvat pelisäännöt, toiminta on kirjavaa ja laadukkaan kompensaation kriteerit täyttyvät vain harvoin.

Finnwatch arvioi Anekauppaa vai ilmastotekoja? -raportissaan kaikkiaan 29 Suomessa toimivan päästökompensaatiopalvelun laatua. Jokaisen tarkastellun palvelun kohdalta löytyi parannettavaa.

"Kaikki ilmaston kannalta hyödyllinen toiminta ei kelpaa kompensaatioksi. Tätä ei voi korostaa liikaa, sillä käytettyä kompensaatiota vastaan tuotetaan päästöjä, joilla on hyvin haitalliset ja pitkäkestoiset vaikutukset ilmastoon", Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.

Palveluiden välisessä vertailussa hyvin pärjäsivät muun muassa EU-päästökaupan kautta tehtävää kompensaatiota tarjoava CO2Esto sekä kansainvälisiä sertifioituja kompensaatioyksiköitä välittävät Compensate ja Nordic Offset, jotka eivät pelkästään luota sertifikaatteihin vaan arvioivat hankkeita myös muilla keinoilla.

Merkittävimmät kehittämishaasteet havaittiin kotimaassa hiilensidontaa tuottavissa palveluissa, joiden toiminta on vaihtelevaa ja vakiintumatonta.

"Pahimmillaan kuluttajille tarjotaan kompensaatiota, jolla ei ole juuri mitään niin sanotusta perusurasta poikkeavaa ilmastovaikutusta tai se jää lyhytaikaiseksi", Leipola ihmettelee. Lyhytaikaisia ovat esimerkiksi metsien hiilensidontahankkeet, joissa metsien talouskäyttö jatkuu jonkin ajan päästä.

Merkittävä ongelma, johon suomalaisissa metsissä kompensaatiota tuottavat hankkeet eivät pysty itse vaikuttamaan, on niin sanottu kaksoislaskenta. Sen ratkaiseminen vaatii poliittisen päätöksen, ettei kompensaatiohankkeilla saavutettua ilmastohyötyä lasketa Suomen valtiollisiin ilmastotavoitteisiin.

Ilman kaksoislaskennan poistamista Suomessa tuotetun kompensaation ostaminen usein pelkästään rahoittaa valtion ilmastositoumusten toteutumista.

"Suomessa esimerkiksi metsänomistajilla tulisi tietyillä ehdoilla olla mahdollisuus myydä lakisääteiset vaatimukset ja tavanomaisen metsänhoidon vaikutukset ylittävää metsien hiilensidontaa kompensaationa", Leipola sanoo.

Finnwatch keräsi raporttia varten 40 yritykseltä tietoja kompensaatioiden käytöstä. Ne kompensoivat vuosittain noin 400 000 tonnia ilmastopäästöjä, enimmäkseen kansainvälisiä sertifioituja hankkeita hyödyntämällä. Kompensaatiomarkkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa räjähdysmäisesti.

Ratkaisuna ongelmiin Finnwatch esittää alalle viranomaisvalvontaa ja ohjeita kuluttajamarkkinointiin. Myös Euroopan komissiossa parhaillaan valmistelussa olevaa yritysvastuulakia kaivataan kompensaatioalalle.

"Kompensaatiohankkeille ja niistä viestimiseen tarvitaan säännöt. Muuten vaarana on, että kompensaatiotoiminnalla aiheutetaan haittoja ympäristölle ja ihmisille tai päädytään rahoittamaan toimintaa, joka ei tuota luvattuja ilmastohyötyjä", Leipola painottaa.

Lue lisää

Ilmasto lämpenee ja metsän kasvu kiihtyy

"Nyt puut kasvavat ihan eri tavalla" – Eemeli Piesala lannoitti metsänsä ja saa hiilensidontakorvausta lisäkasvusta

Maanomistajat voisivat saada hiilensidonnalleen ostajan esimerkiksi S-ryhmästä – nyt on luotava selkeät säännöt

Finnwatchin tutkija vapautettiin kaikista syytteistä Thaimaassa, pitkä oikeusprosessi ananasmehuyhtiön kanssa päättyy