Ympäristö

Vesijättömaiden lunastukset hurjassa kasvussa – asiantuntija selittää ilmiötä mökki- ja kotoilubuumilla

Hakemusmäärät ovat tuplaantuneet lähivuosien tasosta.
MT arkisto
Asiantuntija kehottaa ennen ostopäätöksen tekemistä varmistamaan maa-alueen laadun, jos on ostamassa rantatonttia.

Vesijättömaiden lunastukset ovat hurjassa kasvussa.

Maanmittauslaitoksen arviointitoimituksista vastaava johtaja Mauri Asmundela kertoo, että ilmiön taustalla vaikuttaa koronan aikana nähty niin sanottu mökkibuumi.

Vesijättö on maa-alueeksi muuttunutta entistä vesialuetta. Useimmiten se on kapea nauhamainen maakaistale rantatilan ja vesirajan välissä. Vesijättöjä syntyy maan kohoamisen, vesialueen liettymisen ja umpeenkasvamisen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena.

Tyypillisesti maaliskuun loppuun mennessä Maanmittauslaitokselle on tehty noin 70-80 lunastushakemusta, mutta viime vuonna määrä kasvoi 120 kappaleeseen. Tämän vuoden osalta luku on 144 kappaletta. Toisin sanoen hakemusmäärät ovat tuplaantuneet lähivuosien tasosta.

"En usko, että se vuositasolla tuplaantuu, mutta selvästi, kun korona-aikaa eletään, tällaisille asioille on kysyntää", Asmundela pohtii.

Edellisen kerran vastaavia lukuja on arviointitoimituksista vastaavan johtajan mukaan nähty vuonna 2014 ja sitä ennen useana vuonna tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Periaatteen tasolla myös vesijättömaasta voidaan tehdä maakauppa aivan normaaliin tapaan. Tavalliseen maakauppaan ei kuitenkaan useinkaan päädytä siksi, että se olisi ostajan näkökulmasta kovin työlästä.

Tämä johtuu siitä, että vesijätön omistaa yleensä sama taho, joka omistaa siihen liittyvän vesialueen. Tällaisilla yhteisillä vesialueilla taas on tyypillisesti useita, yleensä kymmeniä, joskus jopa joitain satoja, omistajia. Ongelmaksi muodostuu se, että kaikilta vesialueen omistajilta pitää normaalissa maakaupassa pyytää allekirjoitukset kauppakirjaan.

Oman haasteensa normaaliin maakauppaan tuo esimerkiksi vesijättömaan pinta-alan selvittäminen, ja lisäksi yksityiskohtaisen kauppakirjan laatiminen voi osoittautua kovin työlääksi.

Lunastusmenettely onkin eräänlainen oikoreitti verrattuna tavalliseen maakauppaan. Lunastusmenettelyn ideana on, että se korvaa kauppakirjan laatimisen ja Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri tekee kauppaan vaadittavan selvitystyön sekä muut vaadittavat toimet.

Joskus tilanne voi olla se, että tontin omistaja luulee, että hänen tonttinsa vieressä oleva vesialue kuuluu tonttiin, mutta myöhemmin paljastuu, ettei näin olekaan. Usein ikävä yllätys paljastuu esimerkiksi silloin, kun rantaan aikoo rakentaa jotain ja hakee tälle tulevalle rakennelmalle rakennus- tai toimenpidelupaa.

"Usein kunnat edellyttävät, että rakennuslupia varten pitäisi omistaa sinne veteen asti se ranta", Asmundela kertoo.

Tyypillisesti vesijättömaiden lunastukset liittyvätkin joko johonkin suurempaan, lupaa vaativaan rakennushankkeeseen tai siihen, että kesämökkiä ollaan myymässä.

"Sitä ei huvikseen ruveta lunastamaan", Asmundela sanoo.

Asmundela pitää hyvänä tapana sitä, että vesijättöalueen lunastaa ennen mökin myyntiä jopa varmuuden vuoksi, sillä osa mökin ostajista on hyvin tarkkoja mökkinsä maa-alueiden suhteen.

"Joitain ihmisiä ei pieni vesijättö vaivaa, mutta jotkut haluavat, että nurkat ovat kunnossa", Asmundela huomauttaa.

Käytännössä vesijättömaan lunastus hoituu niin, että toimitetaan lunastushakemus Maanmittauslaitokselle ja maanmittausinsinööri tekee asiasta päätöksen. Lunastustoimituksessa hoidetaan tontin pinta-alan korjaus, tarvittavat karttamuutokset ja kiinteistörekisterimerkinnät.

Vesijätön lunastus ei ole ilmaista, joten ilman mitään varsinaista syytä sellaista ei kannata lähteä tekemään. Lunastuksen hinta määräytyy lunastettavan alueen pinta-alan perusteella. Hinta on 1000 neliömetriin saakka 1810 euroa. On syytä huomata, että tontin omistajan näkökulmasta lopullinen summa on tätä suurempi, sillä myös vesijättömaalle määritetään hinta.

"Vesijätöissä käypä hinta on vähän mielenkiintoinen, kun markkinoilla ei juurikaan tehdä vapaita kauppoja vesijättömaista. Niihin on muodostunut sellainen käytäntö, että hinnassa täytyy ottaa huomioon, mihin se (vesijättömaa) liitetään", Asmundela sanoo.

Jos vesijättömaa liitetään tonttiin, jossa on jo mökki, arvioinnissa otetaan huomioon mökkitonttien neliöhinta.

"Ihan täyttä mökkitontin hintaa näistä ei yleensä joudu maksamaan, koska vesijättömaa on veden vaivaamaa ja siinä on kunnostustarvetta", johtaja sanoo.

Aivan kuka tahansa ei vesijättömaata voi lunastaa. Lain mukaan edellytyksenä on, että ostaja omistaa vesijättömaahan rajautuvan maa-alueen.

Joskus tilanne on sellainen, että lahden naapureina on useamman eri omistajan tontteja. Tällöin pelkona voi olla, että joku naapureista jäisi lunastuksessa ilman maa-aluetta.

"Joskus, jos yksin hakee lunastusta, naapuri voi miettiä, miten vinosti rajat siihen vedetään. Mutta näissä maanmittausinsinööri huolehtii, että jokainen lunastaa vain sitä omaa kohtaansa", Asmundela rauhoittelee huolestuneita kansalaisia.

Rantatontin ostajia Asmundela kehottaa ennen ostopäätöksen tekemistä varmistamaan ostettavan maa-alueen laadun.

"Jos ei myyjä ole sitä hoksannut ottaa huomioon, ostajan kannattaa varmistua siitä, ettei siinä vain ole sellainen tilanne, että puolet siitä, mitä näet, on vesijättöä", hän varoittaa.

Edellä kuvatun kaltaisia tapauksia tulee Asmundelan mukaan ilmi kerran kymmeneen vuoteen.

Lue lisää:

Vesijättömaiden omistuksessa paljon epäselvyyksiä: Omaksi luultu tukkimetsä voi siirtyä korvauksetta toiselle

Mökkitontin ostaja yllättyy - ranta ei kuulukaan tonttiin

Korona-aika muutti suomalaisten mökkisuunnitelmia: Nyt ovat kelvanneet myös huonokuntoisemmat mökit

Lue lisää

Metsätilojen kauppa vilkastui eniten Pohjois-Karjalassa – Satakunnassa hinta nousi peräti 25 prosenttia vuodessa

Miten tietä saa käyttää? Entä saako maanomistaja sulkea tien? Maanmittauslaitos vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin

Yhteismetsien suosio kasvaa tasaisesti, viime vuonna niitä perustettiin 35 kappaletta

Rahastojen osuus metsätilakaupasta jatkoi nousuaan