Ympäristö

Tutkijaryhmä löysi 13 Suomelle uutta kääväkästä – Oulusta löytyi loukkokääpä, joka on vasta lajin toinen havainto koko maailmasta

Sieniä löydettiin ­nyhäkkä-,­ ­murukka-, ­kurokka-, piilonen-, kahvikka- ja livakkasukuihin. ­Maailman sienilajeja tunnetaan vielä vähän.
Teppo Helo
Kajaanissa kuvattu Pseudotomentella alobata.

Tutkijaryhmä on julkaissut tiedot 13:sta Suomelle uudesta sienilajista. Lajit kuuluvat sieniluokittelussa kääväkkäisiin, ja ne kasvavat kuolleella puuaineksella. Löydöt on tehty eri puolilla Suomea lajistoselvitysten yhteydessä.

Näitä Suomessa nyt uusina raportoituja sienilajeja on löydetty Enontekiöltä, Helsingistä, Sotkamosta, Kuhmosta, Hämeenlinnasta, Kajaanista, Turusta, Oulusta, Paltamosta ja Ristijärveltä sekä Porista.

Lajeilla ei ole vielä suomenkielisiä nimiä, mutta useilla niiden edustamilla suvuilla on. Hyphoderma on nyhäkkä, Pseudotomentella on murukka, Sistotrema on kurokka, Spiculogloea on piilonen, Tomentella on kahvikka ja Tulasnella on liivakka.

Useimmat löydöistä on tehty viime vuosina aikana, mutta joukossa on kaksi uudelleen määritettyä vanhaa museonäytettä. Lajit kuuluvat Suomen luontaiseen lajistoon, ja niiden löytyminen kertoo ennen kaikkea lisääntyneestä kenttätutkimuksesta ja parantuneista tiedoista sienilajien luokittelussa.

Kaikista näistä sienilajeista on aiempia löytöjä muualta Euroopasta, mutta monien lajien elinympäristövaatimukset tunnetaan huonosti. Osa lajeista on kuollutta puuta lahottavia sieniä, osa kasvin kanssa sienijuuren muodostavia lajeja.

Näiden havaintojen lisäksi tutkimuksissa Oulusta löytyi loukkokääpä (Caudicicola gracilis), joka on vasta lajin toinen havainto koko maailmasta.

Tuoreet löydöt maalle uusista lajeista tekivät kajaanilainen luontokartoittaja Teppo Helo, oululainen sieniharrastaja Matti Kulju, kuopiolainen biologi Jari Julkunen, ulvilalainen luontokartoittaja Hannu Lehtonen, helsinkiläinen dosentti Otto Miettinen, helsinkiläinen luontokartoittaja Pyry Veteli ja helsinkiläinen dosentti Henry Väre.

Tutkimuksissa olivat mukana Kainuun ely-keskus, Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

”Nämä löydöt osoittavat, että Suomen luonnon monimuotoisuus on vielä puutteellisesti tunnettu. Sienitutkimukseen panostaminen antaisi paljon lisää tietoa lajien esiintymisestä”, julkaisutyötä koordinoinut maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu kuvailee.

”Lisäksi havainnot vahvistavat tietoa, että kaikenlaisen lahopuun säästäminen on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeää.”

Havainnot raportoitiin kansainvälisessä Plant and Fungal Systematics -tiedelehdessä.

Sienilajeista on odotettavissa paljon uusia löytöjä. On arvioitu, että kaikista maailman sienilajeista tunnetaan alle kymmenen prosenttia.

Solurakenteet osoittavat, että sienet ovat oikeastaan lähempänä eläin- kuin kasvikuntaa. Niillä on valtava merkitys maailman ekosysteemeille, sillä sienillä on ainutlaatuinen kyky hajottaa biomassaa ja kierrättää ravinteita.

Todisteita sienilajien kehittymisestä on ajoitettu ajanjaksoon miljardi vuotta sitten. Suurin löydetty sienifossiili on yli kahdeksan metriä korkea.

Sienirihmasto pysyy yleensä näkymättömissä maaperässä tai kasvi- tai eläinkudoksessa keräten ravinteita, kunnes se on kypsä tuottamaan itiöemän. Homeet, jäkälät, hiivat ja erilaiset sienitaudit ovat osa sieniperhettä.

Sienet voivat lisääntyä suvuttomasti tai suvullisesti parittelun kautta. Suomessa erityisesti perinneympäristöjen sienilajit ovat vaarassa uhanalaistua.

Uudet lajit

Hyphoderma lapponicum (Enontekiö)Mycostilla vermiformis (Helsinki ja Sotkamo)Proterochaete adusta (Kuhmo ja Hämeenlinna)Pseudotomentella alobata (Kajaani)Pseudoxenasma ­verrucisporum (Helsinki)Sistotrema ­subtrigonospermum ­(Sotkamo)Spiculogloea minuta (Sotkamo)Tomentella botryoides (Turku), Tomentella ­neobourdotii (Oulu, ­Paltamo ja Ristijärvi), Tomentella subpilosa (Pori ja Sotkamo), Tomentella subtestacea (Oulu ja Paltamo)Tulasnella anguifera (Kuhmo), Tulasnella interrogans (Kuhmo)

Lue lisää

Myrkyllisyys ei yleensä suojele sientä syömiseltä – eikä sen ole tarkoituskaan

Onko sinunkin vaikea erottaa, kumpi on oikea ja kumpi vasen? Et ole ainut ja haasteisiin on myös syy

Riisitunturin Bioblitzissä löytyi 759 lajia – joukossa myös yksi tieteelle uusi sienilaji

Näin sinustakin voi tulla supersienestäjä