Ympäristö

Video: Oletko huomannut männyn ruskaa? Eri värit hehkuvat nyt pohjoisessa harvinaisen komeina

Hieskoivuissa on näkynyt tänä syksynä poikkeuksellisen paljon punaisia sävyjä.
Kari Lindholm
Ylä-Lapin tunturialueella juolukka, kanerva, mustikka, riekonmarja ja tunturikoivut hehkuvat punaisina vielä hetken. Kilpisjärven maaruska on tänä syksynä harvinaisen komea.

Sekä lehtipuut että varpukasvit tarjoavat parhaillaan erityisen hienon väriloiston Pohjois-Suomessa, jossa maa- ja puuruska esiintyvät samanaikaisesti pitkästä aikaa.

”Meneillään paras ruska sitten vuoden 2007. Kesän olosuhteet olivat ruskan muodostumiselle otolliset”, metsäntutkija-dosentti Risto Jalkanen Silva Lapponica Oy:sta Rovaniemeltä kertoo.

Ylä-Lapin tunturialueella juolukka, kanerva, mustikka, riekonmarja ja tunturikoivut hehkuvat punaisina vielä hetken. Aapasoilla vahvinta väriä antavat tupasluikka ja sarat.

”Tämän syksyn ruskan erikoisuus on, että luonnosta voi löytää vierekkäin kasvavia saman lajin täysin ruskaantuneita ja kokonaan vihreitä yksilöitä”, Jalkanen sanoo.

Ruska on osa kasvien talveen valmistautumista ja se on sidoksissa päivän pituuteen. Valmistautuminen käynnistyy samalla, kun päivä alkaa lyhentyä juhannuksen jälkeen.

Ruskassa viherhiukkaset pilkotaan ja ravinteet otetaan talteen kasvien varteen, runkoon ja juuristoon. Samalla lehtien muut väriaineet pääsevät näkyviin. Lehtivihreän alta paljastuvat kirkkaat värit ovat peräisin antosyaaneista, karotenoideista ja ksantofylleistä.

”Keltaista näkyy nyt kaikkialla, punainen ja violetin punainen ovat vähän harvinaisempia.”

Punaista pidetään puiden stressivärinä, mutta tähän teoriaan Jalkanen ei yhdy.

”Mikä ihmeen stressi puilla voisi olla näinkin hyvän kasvukesän jälkeen kuin viime kesä oli?”

Jalkanen huomauttaa, että tänä syksynä jopa maitohorsma hehkuu ruskan väreissä, mikä on melko harvinaista.

”Yleensä horsmat ehtivät kuivua tai sitten ne joutuvat sienitautien näivettämiksi.”

Pajut ja raidat ovat pukeutuneet tavattoman upeaan syysasuun, mutta myös metsämännyllä on ruska, jota harvemmin edes noteerataan.

Ruskassa mänty poistaa vanhoja neulasia, joista se ottanut ensin talteen ravinteet, typen ja viherhiukkaset. Tämän jälkeen kirkkaan keltaiseksi muuttunut neulasvuosikerta varisee maahan. Mänty ruskaantuu hieman lehtipuita aikaisemmin.

Oma lukunsa on lehtikuusi, joka kasvaa muita puita pitempään. Ruskaantumaan se ehtii vasta lokakuussa, mutta siinä vaiheessa se onkin lehtensä varistaneen metsän kuningatar.

”Yksi lehtikuusi vastaa metsämaisemassa sataa rauduskoivua, niin upea se ruska-aikana on.”

Harmaa- ja tervaleppä eivät ruskaannu lainkaan, vaan pudottavat lehtensä vihreinä. Lepän juuristossa on typpeä sitovia juurinystyröitä.

”Lepällä on käytössä niin paljon typpeä, ettei sen tarvitse varastoida sitä lainkaan”, Jalkanen selvittää.

Metsähaapa on Jalkasen mukaan ruskassa siitä erikoinen, että sama yksilö voi olla eri syksyinä täysin eri värinen. ”Keltainen, punainen, violetin punainen tai sitten siltä väliltä.”

Marjatertut antavat pihlajalle tummanpunaista syysväriä, mutta tänä syksynä pihlajan lehdet hohtavat niin vahvan punaisina, että marjatkin tuohon väriloistoon melkein hukkuvat.

”Pihlaja itse asiassa ruskaantuu alkuperäisistä puulajeistamme helpoiten.”

Myös hieskoivussa on näkynyt tänä syksynä harvinaisen paljon punaista. Visakoivu taas poikkeaa muista koivusta siinä, että se pitää itsensä vihreänä varsin pitkään syksyllä. Etelä-Suomessa ruska on parhaimmillaan lokakuun loppupuolella.

Jutun videota päivitetty ja korjattu 27.9.2021 kello 10.18.

Lue lisää

Kirja-arvio: Lapsi lähtee karjan kanssa evakkomatkalle Lapista – yhteisellä taipaleella kaikki matkaajat kokevat uupumusta, nälkää ja pelkoa

Yle uutiset: Lapissa ei tavoitella enää Jäämeren rataa – nyt suunnitellaan Lapin pisararataa

Lapin luonto antaa korutaiteilijalle kaiken: ”Jotta korujen valmistamisessa ylipäänsä on merkitystä nykyaikana, niillä pitää olla tarina”

Pohjoisessa on yhä outoa taikaa ja viehätystä – eteläisemmän Suomen asiat tuntuvat siellä jokseenkin merkityksettömiltä