Ympäristö

Tällä purolla on rujo nimi mutta upea tunnelma – luonnontilaisen uoman jatkoksi ennallistettiin 1,2 kilometriä lisää arvokasta elinympäristöä

Kontiolahdella sijaitsevan lähdepuron uoma muutettiin aikanaan turvetuotantoon liittyneiden ojitusten takia.
Lari Lievonen
Paskolähde ja sen lähdepuro ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä suokohde ja se on mukana soidensuojelun täydennysesityksessä vuodelta 2014, joka ei kuitenkaan toteutunut. Nyt kohteiden suojelu toteutui Helmi-hankkeen kautta. Janne Raassina (vas.) ja Antti Suontama ovat syystäkin tyytyväisiä.

Aurinko pääsee paikoitellen kimaltelemaan Paskolähteenpuron pinnalla syyskuun alussa, vaikka männyt, kuuset, koivut, harmaa- ja tervalepät yrittävätkin pitää puron piilossa. Kun tietää paikan ja löytää perille, pääsee nauttimaan satumaisesta tunnelmasta.

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontamalla ei ole tietoa puron rujon nimen alkuperästä. Mutta sekä luonnontilaisen avolähteen Paskolähteen että sen puron luontoarvot ovat tiedossa.

Kunta haki ja sai viime vuoden marraskuussa harkinnanvaraista Kunta-Helmi -ennallistamisavustusta puron sekä Kolin kainalossa sijaitsevan Kiviniemen tilan perinnebiotooppien ennallistamiseen.

Paskolähteenpuro kulkee lakkautetun Kyyrönsuon turvetuotantoalueen läpi. Kunta oli vuokrannut Vapo Oy:lle 100 hehtaarin alan, joka palautui turvetuotannon loputtua kunnan hallintaan. Varsinainen Paskolähde sijaitsee yksityisen maanomistajan mailla.

Puroa on aikanaan muutettu ojittamalla. Puroa ennallistettiin nyt niin, että se saa hakea oman luontaisen reittinsä, mitään ojaa tästä ei tehty, kertoo ennallistamistöistä vastaava vesistö- ja luontokunnostusalan yrittäjä Janne Raassina.

Luontokohteiden ennallistaminen on kunnalle vielä melko uusi toimintatapa, mutta uusia kohteita on jo mielessä, kertoo Suontama. Paskolähteenpuron valikoituminen ensimmäiseksi kohteeksi oli melko lailla selviö sen erityisyyden vuoksi.

"Ennallistettua aluetta on 1,2 kilometriä ja kokonaisuudessaan lähdepuro on 1,8 kilometriä pitkä. Suomessa ei tiettävästi ole montaa kohdetta, jossa olisi näin pitkällä alueella ennallistettu lähdepuroa."

Puron ennallistamisen lisäksi kunta perustaa entiselle turvetuotantoalueelle kosteikon, johon on saatu Pohjois-Karjalan ely-keskukselta vesienhoitoavustusta.

Kosteikon pinta-ala tulee olemaan 18 hehtaaria. Se on perustettu patoamalla, tavoitteena on nostaa vedenkorkeutta ja luoda mosaiikkimaisesti avovesialueita.

Sekä kosteikon perustamisesta että puron ennallistamisesta vastaava yrittäjä Raassina kertoo, että kosteikon tehtävänä on muun muassa pidättää turvetuotantoalueelta tulevia vesiä ja parantaa niiden laatua.

"Paskolähteestä saa alkunsa Siilaisenpuro, joka laskee Pyhäselkään. Kosteikon hyödyt alkavat näkyä heti, kun tulvien aiheuttamat ylivirtaamat tasaantuvat, ravinteet sekä kiintoaineet sitoutuvat alueelle eikä hiilidioksipäästöjä enää vapaudu ilmakehään."

Raassinan arvion mukaan Kyyrönsuolle perustetulta kosteikolta löytyy tulevaisuudessa lajikirjoltaan ja määrältään laaja joukko vesilintuja.

Kunta haluaa toivottaa myös retkeilijät tervetulleiksi alueelle. Suunnitelmissa siintelee opastetun retkeilyreitin rakentaminen. Mahdollisuuksia alueella on vaikka mihin ja jo olemassa olevia rakenteita olisi helppo hyödyntää, pohtii Suontama.

Herkkä lähdepuron ympäristö on oma lukunsa, sen hyödyntäminen ja esittely vaatii harkintaa. Puron ennallistamisessa seuraava askel on tervaleppien istuttaminen ennallistetulle alueelle, jotta puro ja sen lajisto saavat tarvitsemaansa varjostusta.

"Lähdepohjaisuus tarkoittaa lajistollista aarreaittaa, joka pääsee nyt kukoistamaan ja leviämään ", toteaa Raassina.

Lari Lievonen
Kyyrönsuon alueella lähdepuron uoma muuttui turvetuotantoon liittyneiden ojitusten takia. Ennallistuksen tavoitteena on palauttaa muuttuneen uoman osan luonnontilaa.
Lue lisää

Lyökö valtavan kasvuvoimainen paju tällä kertaa läpi? Entinen turvesuo puskee unohdettua puulajia biohiilen raaka-aineeksi

Yle uutiset: Ely-keskus haluaa luonnossa liikkujien apua uhanalaisten lähteiden paikantamiseen

Säästyykö metsitysala hirviltä? "Järsitty taimikko on surullinen näky" – Veteläsuo aloitti joutomaiden metsitykset

"Pysymme maakunnan ykkösenä", uskoo keskustan piirin puheenjohtaja Pohjois-Karjalassa