Ympäristö

Riisitunturin Bioblitzissä löytyi 759 lajia – joukossa myös yksi tieteelle uusi sienilaji

Eniten havaintoja kertyi sammalista, joita löytyi 165 erilaista.
Tiina Laitinen
Vaaleanvihreä lettomarrassammal on yksi niistä lajeista, joista ei aiemmin ollut Riisitunturin alueella havaintoja.

Elokuussa Riisitunturin kansallispuistossa tehdyssä lajikartoituksessa tehtiin lähes 50 alueelle uutta lajihavaintoa, kertoo suojelubiologi Tiina Laitinen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Yhteensä lajihavaintoja tehtiin vuorokauden kestäneen kartoituksen aikana 759 kappaletta. Lajikartoitus oli osa Suomessa vuosittain järjestettävää Bioblitziä, jossa osallistujat pyrkivät löytämään asetetun ajan sisällä mahdollisimman monta lajia sovitulta alueelta.

Tänä vuonna Bioblitziin osallistui noin 30 lajituntijaa eri tieteenaloilta. Eniten havaintoja kertyi sammalista, joita löytyi 165 erilaista. Hyönteisiä löydettiin 163 lajia ja putkilokasveja 154. Havaintoja kerättiin myös sienistä, jäkälistä, linnuista, hämähäkkieläimistä, matelijoista, nilviäisistä, nisäkkäistä ja sammakkoeläimistä.

”Alueelta tunnettiin aiemmin 710 lajia, joten saimme hyvin uutta tietoa. Tämä on kuitenkin vain pieni osuus Riisitunturin lajistosta, sieltä voisi havaita vielä paljon enemmänkin. Tuloksiin vaikuttaa sekin, minkä alan asiantuntijoita on mukana. Esimerkiksi hämähäkkituntijoita ei ollut yhtään, joten hämähäkeistä saatiin vain muutama havainto.”

Lajikartoitusmaratonissa löytyi myös yksi tieteelle uusi sienilaji.

”Kyseessä on uusi eli tieteelle kuvaamaton helttasienilaji, joka kuuluu lahokkaiden sukuun. Sienissä tapahtuu paljon taksonomista kehitystä ja löytyy uusia lajeja.”

Uuden sienilajin löytänyt Jarkko Korhonen toppuuttelee suurinta innostusta.

”Toisin kuin kuulostaa, kyseessä ei ole minkäänlainen sensaatio, vaan pieni kellertävä sieni, maultaan karvas lahokka.”

Korhosen mukaan kyseessä on tieteelle kuvaamaton laji, jonka työnimi on dosentti Ilkka Kytövuoren antama Hypholoma ”lögd”. Lajilla ei ole suomenkielistä nimeä.

”Hän lienee löytänyt lajin jo 90-luvulla Ruotsista. Suomessakin lajia on löytynyt, eikä se edes liene harvinainen, vaan jopa yleisehkö.”

Bioblitzin osallistujat löysivät myös yhdeksän hyönteis- ja sammallajia, joista ei ole aiempia havaintoja Koillismaan eliömaakunnan alueelta.

”Suurin osa löydetyistä lajeista on hyvin yleisiä, mutta niistä on tehty niin vähän selvityksiä, ettei niiden todellisesta levinneisyydestä ole tietoa.

Yksi löydetyistä sammallajeista, lahokaviosammal, oli sen sijaan harvinaisempi löytö Suomen pohjoisosissa.

”Sen luultiin aiemmin olevan hyvin eteläinen laji, mutta selvitysten kautta on löydetty suvuttomia leviämiä pohjoisestakin.”

Havaituista lajeista yksikään ei kuulunut äärimmäisen uhan­alaisiin lajeihin. Lajeista erittäin uhanalaisia oli kolme, vaarantuneita 20 ja silmällä pidettäviä 37. Laitisen mukaan retkeilijöiden onkin hyvä tiedostaa, että Riisitunturilla ja muualla Koillismaan vaaroilla kasvaa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia tai harvinaisia kasveja.

Bioblitz järjestettiin Riisitunturin Natura-alueella 13.–14.8. Tapahtuma tarjosi sekä uutta tietoa Riisitunturin luonnosta että asiantuntijoille tilaisuuden tavata toisiaan. Keskusteluiden ohessa esiin nousi myös vanha legenda.

”Yksi havaituista lajeista oli hyönteinen nimeltään rietashattara. Riisitunturin toinen päiväreitti Riisin rietas on saanut nimensä mieheltä, joka tarinan mukaan surmattiin 1800-luvun lopulla ja kummittelee kuulemma edelleen Riisitunturin itärinteen synkässä korvessa. Tämä rietashattara jäikin varmasti osallistujien mieleen”, Laitinen kertoo.

Lue lisää

Myrkyllisyys ei yleensä suojele sientä syömiseltä – eikä sen ole tarkoituskaan

Näin sinustakin voi tulla supersienestäjä

Metsästäjän ruislämppäri

Tutkijaryhmä löysi 13 Suomelle uutta kääväkästä – Oulusta löytyi loukkokääpä, joka on vasta lajin toinen havainto koko maailmasta