Ympäristö

Katso kartasta, millä alueilla jätteiden kierrätyksessä ja määrän vähentämisessä on jo skarpattu – biojätteen lajittelussa on petrattavaa kaikkialla

Nykyisin sekajätteen seassa saattaa olla jopa kolmannes biojätettä. Osa siitä on puolitäysiä elintarvikepakkauksia.
Timo Filpus

Ajankohtainen kysymys on, miten suomalaiset saataisiin kierrättämään ahkerammin ja tuottamaan vähemmän roskaa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan osassa kuntaseuduista on kiritty kierrätysasteessa hieman, mutta tahtia on kiristettävä, jotta saavuttaisimme EU:n tavoitteet ajallaan.

Kotitalousjätteen määrää ja kierrätystä on seurattu vuosina 2016–2019 kymmenellä kuntaseudulla, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Lisäksi lukuihin on yhdistetty Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tuottamat pääkaupunkiseudun tiedot.

Kotitalousjätteen määrä väheni hieman, välillä 1–12 prosenttia, Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Riihimäen, Turun ja Vantaan seuduilla. Enimmillään jätemäärä väheni joitakin kymmeniä kiloja vuodessa asukasta kohden.

Sen sijaan kierrätys ei juuri tehostunut seurantakunnissa. Ainoastaan Joensuun, Kuopion, Lahden, Porvoon, Turun ja Vantaan seuduilla kierrätysaste kasvoi maltilliset 1–2 prosenttiyksikköä.

”Vahvinta kierrätysasteen kasvu on ollut Turun seudulla, kun taas eniten jätemäärä on vähentynyt Hyvinkään ja Riihimäen seudulla", kertoo Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa Sykestä.

Tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä kertoo, että Turun seudulla erityisesti biojätteen lajittelu on lisääntynyt.

"Seudun jätehuoltomääräyksissä biojätteen keräysvelvollisuutta on laajennettu, ja olemme panostaneet vahvasti biojätteen lajitteluun kannustavaan neuvontaan."

Lisäksi jätelaitoksella on aloitettu ensimmäisenä Suomessa poistotekstiilin keräys.

"Seurantatutkimuksissa on todettu asukkaiden lajitteluaktiivisuuden olevan jatkuvasti hienoisessa nousussa, vaikka parannettavaa löytyy toki edelleen, erityisesti biojätteen osalta. Asenteisiin ja lajittelutottumuksiin vaikutamme vahvalla ympäristöneuvontatyöllä, jonka puitteissa esimerkiksi tavoitamme seudun koululaiset kaksi kertaa peruskoulun aikana tarjottavilla opetussisällöillä", Jylhä sanoo.

Jätteen synnyn vähentämiseksi Syken Myllymaa toivoo kuluttajien löytävän itselleen sopivat kanavat käytettyjen tuotteiden hankkimiseen.

"On kyse sitten huonekaluista, astioista, lastentarvikkeista, vaatteista tai rakennusosista, väyliä käytettyjen tuotteiden ostamiseen alkaa olla varsin hyvin niin erilaisissa sosiaalisen median kanavissa kuin liikkeissä."

Käytettyjen tavaroiden kuluttaminen vähentää myös luonnonvarojen käyttöä ja päästöjen syntymistä. Myllymaa nostaa esiin erityisesti roskiin päätyvän ruuan, jossa "jokainen gramma on liikaa".

Nykyisin sekajätteen seassa saattaa olla jopa kolmannes biojätettä. Osa siitä on puolitäysiä elintarvikepakkauksia.

Suomi pääsee EU:n edellyttämiin kierrätystavoitteisiin Myllymaan arvion mukaan sekä kannustamalla kuluttajia, yrityksiä ja kuntia vapaaehtoisiin toimiin mutta myös velvoittamalla riittävän tiheään palvelu- ja keräilyverkostoon.

Lisäksi mekaaniseen sekajätteiden lajitteluun tulisi investoida monilla jätelaitoksilla.

"Kierrätysasteiden saavuttamista hidastavat muun muassa tuotteiden ja materiaalien monimutkaisuus ja suuri määrä", Myllymaa sanoo.

Tutkija Tiina Karppinen Sykestä arvioi, että seurantakunnissa kierrätysasteen kasvamisen taustalla piilee monia syitä, kuten tiedottamista ja valistusta, keräyspisteiden saavutettavuuden parantamista sekä taloudellisia kannusteita, kuten sekajätteen korkeampi hinnoittelu lajiteltuihin jätteisiin verrattuna.

"Jotta lajittelu saadaan tehtyä helpommaksi, keräyspisteitä pitää tuoda lähemmäksi ihmisiä", Karppinen tiivistää.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 700 tuottajavastuun piirissä olevien yritysten järjestämää keräyspistettä. Lisäksi monissa taloyhtiöissä on keräyspöntöt eri jätelajeille.

Sykessä on tarkoitus tutkia tarkemmin, mitä kierrätysasteen kehittymiseen ja jätteen syntyyn vaikuttavien muutosten taustalla on.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan korona-aikana kotitalousjätteen määrä on lisääntynyt, kun ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona. Vastaavasti palveluissa, kuten ravintoloissa tuotettu jätemäärä on todennäköisesti vähentynyt.

Myös roskaantumisen arvioidaan lisääntyneen. Sen huomaa jokainen kadulla ja pusikoissa lojuvista kasvomaskeista.

Lue myös:

Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti

Makaronilaatikko ja käyttökelpoiset vaatteet eksyvät yhä sekajätepussiin Keski-Suomessa – "On todella vaikea ymmärtää, miten roskapussissa voi olla niin paljon sinne kuulumatonta"

Lue lisää

Suomi ei ole vielä lähellekään kierrätyksen mallimaa – tilastoissa keikumme Ranskan ja Latvian välissä

Niksit arkeen: Näin lukijat käyttävät MT:n suuria sivuja keittiössä, askartelussa ja remonteissa

Roskapöntön kansi aukeaa tietoa keräävällä kulkulätkällä – Kankaan paperitehtaan ympäristöön nousevalla asuinalueella kannustetaan lajittelemaan jätteitä

Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti