Ympäristö

"Metsätalous kuuluu kulttuuriperintöön" – arvokkaiden maisemien luetteloon 50 uutta kohdetta, listalta putosi hiipuneita kyliä

Maatalousmaisemat olivat maisemakartoituksessa painopisteenä. Metsätalous- ja saamelaismaisemat pääsivät mukaan ensi kerran.
Kari Salonen
Suomessa on nyt 186 valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisemakohdetta. Maatalousyrittäjä Outi Kyöstilä esittelee Artjärven viljelymaisemaa Orimattilassa vanhan sillan rauniolla. Sammalkoskentie ylittää tässä Köylinjoen, joka laskee Villikkalanjärveen.

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien kartoitus on valmistunut. Sen pohjalta päivitetyssä luettelossa on nyt yhteensä 186 valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisemakohdetta.

Edellinen arvokkaiden maisemien luettelo laadittiin vuonna 1995. Tuolloin julkaistuun luetteloon verrattuna ympäristöministeriön teettämä kartoitus kasvatti listattujen kohteiden määrää 30:lla. Uusia kohteita luetteloon hyväksyttiin 50 ja aiemmin listalla olleista kohteista 20 on jätetty pois.

"Suurin osa kohteista on maaseudun kulttuurimaisemia. Uutena mukaan on otettu myös metsäkulttuurimaisemia, esimerkiksi Evon metsätalousmaisema. Metsätalous kuuluu kulttuuriperintöön", sanoo ympäristöneuvos Tapio Heikkilä.

Lisäksi uusia kohteita on saaristossa ja saamelaisalueille. Uusista kohteista 30 on saamelaisalueilla Ylä-Lapissa. "Suurin saavutus, jolla on kansainvälistäkin merkitystä, on tuoda esiin saamelaisen kulttuurimaiseman käsite konkreettisesti esille."

Saamelaismaisema on elinkeinomaisemaa, vaikka siinä ei ole rakenteita: poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen maisemaa.

Moni ennestään valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi luokiteltu kohde on laajentunut tai supistunut. Esimerkiksi Kokemäenjokilaakson arvokkaan maiseman alue on Heikkilän mukaan liki kolminkertaistunut.

20 kohdetta on pudotettu kokonaan pois. Suurin osa on karsittu päällekkäisyyden takia: Ne ovat Museoviraston listaamia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joita on Suomessa yli 1300.

Osa on pudotettu listalta, kun kylät ovat hiipuneet: maisemat ovat autioituneet ja kasvaneet umpeen.

Valtioneuvosto hyväksyi ympäristöministeriön esityksen uusista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista viime torstaina.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat syntyneet ja muovautuneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksesta, ja ne ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että niihin liittyvät arvot otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Heikkilä haluaa nostaa esiin, että arvokkaan maiseman statuksesta on hyötyä paikallisille yrityksille. Niitä voisi nostaa entistä aktiivisemmin esiin myös kuntamarkkinoinnissa.

Käytännön elämään luokitus valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vaikuttaa Heikkilän mukaan vähän. Maakuntakaavaa laadittaessa maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon, samoin kunnan kaavoituksessa.

"Maankäyttö- ja rakennuslain ja metsälain normaalit pykälät ovat voimassa näillä alueilla. Kunta voi ohjata maankäytön suunnittelua, jos se haluaa, että erityisesti vaalitaan näitä alueita."

Viimeksi valtakunnallisesti arvokkaat alueet listattiin vuonna 1995.

"Tietysti jossain yksittäisissä rakennushankkeissa on vuosikymmenten aikana tullut, että tämä hampurilaisravintola ei sovi tähän jokilaakson niskaan. Suunnittelun laatua korostetaan isommissa rakennushankkeissa."

Ympäristö- ja ilmastoministeristä sisäministeriksi viime perjantaina siirtynyt Krista Mikkonen (vihr.) kiittelee pääosin ely-keskusten tekemää työtä maisemien inventoinnin eteen. Mikkonen muistuttaa, että tunnistamisen lisäksi kohteiden säilyminen edellyttää niiden vaalimista.

”Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat ylpeyttä herättävä, monipuolinen kokoelma maaseutumaisemia. Jotta alueet säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen tulee näitä maisemia hoitaa ja vaalia. Siihen tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuuteen, alueille ominaisten kulttuuri- ja luonnonarvojen kunnioittamiseen sekä maankäytön taitavaan suunnitteluun.”

Inventointien ensisijaisena kohteena ovat olleet maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä niihin liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö.

Inventoinnin tueksi Suomi jaettiin maisemamaakuntiin. Maisemamaakuntajaon avulla on pystytty huolehtimaan kohdevalikoiman kattavuudesta niin, että siinä on edustettuna Suomen kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat.

Mukana on niin viljelylakeuksia kuin vaarakyliä sekä etelän vauraita jokilaaksoja ja takamaiden sinnikkäitä pika-asutuskyliä, ympäristöministeriön tiedotteessa todetaan.

Lisätietoa ja kuvaukset valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja näiden aluerajauksista

Lue lisää

Rapola on Suomen suurin linnavuori, jonka maisema innosti Sibeliuksen ensimmäiseen sävellykseensä - ”Täällä on oma henkensä ja paikan identiteetti, joka on aina kerännyt alueelle ihmisiä"

Lönnrotkin ihaili Karhunpään kylän maisemaa, kuten matkailijat nykypäivänä – kylä vetoaa myös vakituisiin asukkaisiin, talonostajia olisi, mutta ei kauppakohteita

Katso video! Hyypänjokilaakso on kyläläisten silmäterä – arvokas maisema pysyy avoimena ylämaankarjan ja ihmisten yhteistyöllä

Nuori lampuripolvi haluaa vaalia Iijoen kulttuurimaisemaa – "Maatalous on muutakin kuin ruuantuotantoa"