Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

Sisäänkäynti ratkaisee kalatien toimivuuden – "Sekä nousu- että alasvaelluksen tulee toimia"

Kalatien suunnittelu ja rakentaminen vaativat paljon taustatyötä, monien näkemysten yhteensovittamista ja julkista rahaa.
Jaana Kankaanpää
Vaelluskalat nousevat kutemaan Helsingin Vanhankaupunginkosken itähaaran kalaportaiden kautta. Länsihaaran padon historiallisten ja luontoarvojen yhteensovittaminen on vaikeaa, minkä vuoksi padon purkamisesta tai osittaisesta purkamisesta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Uhanalaisten vaelluskalojen kantojen elvyttämiseen ei ole olemassa oikoteitä.

Kalatiet ovat osa ongelman ratkaisua, mutta ne vaativat rinnalleen muitakin toimenpiteitä, kuten elinympäristön kunnostamista ja veden laadun parantamista.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Panu Orell korostaa kalatien sisäänkäynnin olevan yksi ratkaisevimmista tekijöistä niiden toimivuudessa.

"Jos kalaa ei mene sisään, ei sitä tule uloskaan. Pelkkä kalatie ei siis riitä, vaan sekä nousu- että alasvaelluksen tulee toimia", hän tarkentaa.

Viime aikojen uutisoinnissa on noussut esiin huoli esimerkiksi Kemijoen kalaportaiden toimimattomuudesta.

Tutkija Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä korostaa toimivuuden toteamisen vaativan kuitenkin tarkempaa ja pidempiaikaista seurantaa.

Hänen mukaansa kalatietä ei pidä nähdä ongelmana, vaan osana ratkaisua. "Niin kauan kun pato on paikallaan, on toimiva kalatie paras mahdollinen ratkaisu."

Suomen luonnonsuojeluliiton ja EKOenergian Helsingin Vanhankaupunginkoskella viime perjantaina järjestämässä kalatieseminaarissa kuultiin kymmenen asiantuntijapuheenvuoroa, joita saapui kuuntelemaan satakunta kalateistä kiinnostunutta.

Voimalaitosten toimintaa säätelevistä vesiluvista vain osaan sisältyy kalatalousvelvoite, joka vaatii kalatien rakentamista.

Useampi seminaariin osallistuneista ihmetteli tilannetta, jossa käytännössä haitan aiheuttajalle maksetaan julkisrahoitteisesti rakennetuilla kalateillä.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF ajavat vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitettaisiin rakentamaan kalateitä ensisijaisesti omalla rahoituksellaan.

Varsinais-Suomen Elykeskuksen kalastusbiologi Mikko Koivurinta tietää kokemuksesta, että kalatiehankkeet harvoin etenevät ilman julkista rahoitusta, joka koostuu valtion perusrahasta ja hallituksen kärkihankkeisiin tai EU-hankkeisiin suunnatusta rahoituksesta.

"On tärkeää määritellä etukäteen kenelle kalatien ylläpito ja seuranta kuuluvat", hän painottaa.

Kansallisen kalatiestrategian tavoitteena on siirtyä istutuspainotteisesta vaelluskalakantojen hoidosta kohti luonnontuotannon ylläpitämistä ja elvyttämistä.

Suojelusasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta pitää vaelluksen esteitä merkittävimpinä vaelluskalojen lisääntymistä ja elpymistä heikentävänä tekijänä.

Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä noin 4 500 patoa tai muunlaista vaellusestettä. Kun mukaan lasketaan vielä tierummut, nousee kokonaisluku kymmeniin tuhansiin esteisiin.

Orellin mukaan kalakantojen elvyttämisessä on suuria mittakaavaeroja, ja hoitotoimenpiteet on valittava aina kohdekohtaisesti.

"Jossain voi riittää pelkät kunnostustalkoot tai kalastuksen sääntely. Toisessa ääripäässä tarvitaan taasen kaikki mahdollisia toimenpiteitä."

Lue lisää kalateistä:

Kalatieseminaarin esitykset videoitiin, jotta seminaaria pystyi seuraamaan reaaliajassa tai jälkikäteen etänä.

Hissillä ylös ja autokyydillä kutemaan – siirtolaitteesta toivotaan Oulujoen lohikannan elvyttäjää

Pienvesivoimayhtiöillä on kalatiet tekemättä velvoitteista huolimatta

Lue lisää

Kemijoen miljoonaluokan kalaportaat ovat käytännössä hyödyttömät: Pieniin korjauksiin ei löydy tahtoa

Iijoen kalaportaille on edullinen vaihtoehto

Kuteminen kuuluu kaikille?

Pohjois-Karjalan Sähkö purkaa vesivoimalaitoksen Nurmeksessa – vapaasti virtaavasta Saramojoesta hyötyy erittäin uhanalainen järvitaimen