Ympäristö

Moni opettaja kärsii sisäilmaoireista  –  pahimmat ongelmat 60–80-lukujen rakennuksissa

Kyselyyn vastanneista jopa 85 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan sisäilmaongelmia ja 40 prosenttia kertoi saaneensa niistä terveydellistä haittaa.
Lehtikuva / Roni Lehti
Kaarinan ruotsinkielisessä alakoulussa tehtiin ennen vappua päätös siirtyä toukokuuksi ulos opiskelemaan koulurakennuksen sisäilmaongelmien johdosta.

Moni suomalainen opettaja kertoo kärsivänsä huonon sisäilman aiheuttamista oireista. Tämä käy ilmi Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Turun yliopiston laajasta sisäilmatutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista jopa 85 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan sisäilmaongelmia ja 40 prosenttia kertoi saaneensa niistä terveydellistä haittaa. Eniten haittoja olivat saaneet ne, jotka työskentelivät 1960–80-lukujen rakennuksissa. Esimerkiksi 70-luvun rakennuksissa työskentelevistä noin kaksi kolmesta sanoi, että välttäisi joitain kiinteistön tiloja, jos se olisi mahdollista.

Kyselyyn vastasi lähes 5 000 ihmistä, mutta vastausprosentti oli vain 25, mikä saattaa vääristää tuloksia. Valtaosa vastanneista työskenteli kunnilla tai kuntayhtymillä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä sisäilmaan.

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo, että työssä viihtymättömyydellä terveydentilan heikentymistä ei voi selittää. Tutkimukseen vastanneista suurin osa viihtyy työssään hyvin ja vain kolme prosenttia vastanneista viihtyy työssään huonosti.

Vaikka koulujen huonoa sisäilmaa on tutkittu aiemminkin, nyt kyseessä oli ensimmäinen valtakunnallisesti kattava kysely, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimus toi uusia havaintoja eri sairauksien oireiden ja homealtistuksen keston välillä. Homealtistuksen kesto oli tutkimuksen perusteella yhteydessä esimerkiksi astmaan.

OAJ vaatii sisäilmaongelmien korjaamiseksi yhteensä kolme miljardia euroa kymmenessä vuodessa eli 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Rahalla muun muassa selvitettäisiin koulurakennusten kuntoa, purettaisiin huonokuntoisia rakennuksia ja rakennettaisiin uusia niiden tilalle. OAJ:n mukaan korjausvelkaa on kaikkiaan yli 20 miljardia.

"Olemme huolissamme sairastuneista lapsista ja aikuisista. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon seurauksia jää piiloon, kun puhutaan lapsista ja nuorista", OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Lisäksi OAJ ehdottaa työntekijän oikeusturvan laajentamista siten, että se sisältäisi työpaikkakyvyttömyyden, joka pitäisi määritellä laissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Opettajat kyselyssä: Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa liian vähän opettajia

OAJ:n kysely: Työpaikoilla oppimisessa on merkittäviä ongelmia – ammatilliset opettajat kokevat, etteivät yritykset tarjoa opiskelijoille riittävästi ohjausta

Opetusala tarvitsee opettajarekisterin