Ympäristö

Sinnittelevä suppilovahvero yllätti sienestäjän joulukuussa: "Saatiin kassillinen, kunnes kädet kohmettuivat"

Talvi ei ole hassumpi aika sienestää, jos säät vain pysyvät leutoina. Saalisonni riippuu paikasta ja vielä enemmän etsittävästä lajista.
Veikko Niittymaa
Joulukuisen sunnuntain vahverokeidas Pöytyällä vaikutti ehtymättömältä. Ensimmäiset piirakat ja kastikkeet on syöty ja viisi pannullista sieniä jäi vielä yli, Veikko Niittymaa kertoo.

50 metrin päässä pöytyäläisen Veikko Niittymaan postilaatikolta odotti sunnuntaina yllätys: suppilovahveroita - ja paljon!

"Saatiin kassillinen, kunnes kädet kohmettuivat", MT:n toimittajanakin tunnettu Niittymaa kertoo. "Paikka on tavallisesti kohtalaisen hyvä, mutta tänä vuonna erinomainen. On sadellut ja seurakunta harvensi metsääkin, jolloin sienet saivat kasvutilaa."

Talvi- tai jääsienestys ei ole tavaton harrastus. Etenkään, kun etelässä lauhat kelit ovat useampana vuonna venyneet yli joulun.

Ilman kovia pakkasia sieniä saattaa löytyä jopa tammikuussa, kertoo Suomen Sieniseuran tiedottaja Outi Laakso.

Sienestäjän saalisonni riippuu paikasta ja etsittävästä lajista.

Kääväkkäät eli esimerkiksi kantarellit ja suppilovahverot sietävät paremmin kylmyyttä, Laakso valottaa. Ne kestävät jääkaapissakin kauemmin.

"Helttasienet ovat yleensä vähemmän kestäviä. Niiden malto on rakenteeltaan pehmeämpi. Tattien kasvukausi on huomattavasti lyhyempi, eikä niitä enää löydä."

Laaksokin on kokeillut jääsienestystä adventin tienoilla. Yöllä oli ollut 12 asteen pakkanen ja satanut paljon lunta. "Tiesimme hyvän suppilovahveropaikan. Kaivoimme sienet esiin lumen alta ja kyllä ne olivat ihan pannulle laitettavassa kunnossa."

Myöhäinen keruu ei vaikuta makuun. Sienen kunto on kuitenkin hyvä tarkistaa.

"Jos rakenne on pehmeä ja löysä, sieni ei enää ole ruokailukunnossa", Laakso mainitsee.

Pöytyälläkin sienet olivat säilyttäneet makunsa. Lisäksi ne olivat luonnon jääkaapin säilytyksessä pysyneet puhtaina.

Useampaan kertaan jäätynyttä sientä ei välttämättä kannata kuivattaa. Laakso on kokeillut kuivaamista jääsienestyksen yhteydessä, mutta suppilovahverot ottivat nokkiinsa ja mustuivat.

Sienet tarvitsevat energiaa, vaikka talvi olisi leutokin. Sitä symbioosissa elävät sienijuurisienet saavat puilta. Kun puu on vaipunut talvilepoon, sienenkin evästys hiipuu eikä niillä riitä ravintoa tehdä itiöemiä.

Kantarellin tunnetuin kumppani on koivu, mutta se pystyy olemaan symbioosissa myös männyn ja kuusen kanssa. "Sen takia kantarelli on niin yleinen sieni: se ei ole kranttu kumppaninsa suhteen."

Laaksolla on asiasta myös oma teoria: "Kun symbioosipuu on havupuu, sieni saa todennäköisesti pidempään sokereita kuin lehtipuulta ja jaksaa tehdä itiöemiä kauemmin."

Niittymaan vahverokeitaankin ympäristö on kuusivaltainen.

Mustilla jouluilla on siis ainakin yksi kääntöpuoli: Joulupöytään voi hyvällä onnella löytää tuoreita metsän herkkuja.

Lue lisää

Sieni-perunagratiini

Suppilovahvero-hapankaalisalaatti

Kirja-arvio: Fusarium-sienestä olisi potentiaalia biologiseksi aseeksi sodankäynnissä – sienten salaperäinen maailma aukeaa satumaisilta sivuilta

Onko tämä nyt ruokasieni vai sittenkin myrkkysieni? Aarre: Sienitieto päivittyy koko ajan, joten vanhoihin sienikirjoihin ei kannata luottaa