Järvilohelle yritetään luoda mahdollisuus täydelliseen elinkiertoon Pohjois-Karjalassa – rahaa tarvitaan yli 6 miljoonaa euroa - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Järvilohelle yritetään luoda mahdollisuus täydelliseen elinkiertoon Pohjois-Karjalassa – rahaa tarvitaan yli 6 miljoonaa euroa

Lisääntymis- ja poikastuotantoalueen kunnostus maksaa yli 2 miljoonaa euroa ja pienvesivoimalaitoksen rakentaminen runsaat 4 miljoonaa euroa.
Lari Lievonen
Kuurnan voimalaitos on Pielisjoen alin voimalaitos. Se on otettu käyttöön vuonna 1971. Tulvauoma näkyy aivan kuvan oikeassa yläkulmassa.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua keskiviikkona Kontiolahdella Kuurnassa Pielisjoen rantamilla. Maa- ja metsätalous­ministeri Jari Leppä (kesk.) allekirjoitti 1,2 miljoonan euron tukipäätöksen Saimaan järvilohen kärkihankkeelle.

Saimaan järvilohen ja järvitaimenen kutuvaellukset pysähtyvät nykyään Pielisjoen alimpaan voimalaitokseen Kuurnaan.

Uomassa on vettä ainoastaan tulva- ja poikkeustilanteessa, mutta alue halutaan kunnostaa järvilohille lisääntymis- ja poikasalueeksi.

Kuurnan vesivoimalaitoksen vieressä sijaitseva Kuurnan tulvauoma on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta.

Suunnitelmissa on luoda vaelluskaloille mahdollisuudet täydelliseen elinkiertoon, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projektipäällikkö Niilo Valkonen.

Täydellinen elinkierto tarkoittaa, että kunnostettavalla koskialueella syntyvät järvilohen poikaset pääsevät vapaasti laskeutumaan syönnösalueilleen Saimaalle. Kutukypsät kalat voivat vapaasti palata synnyinkoskille.

”Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa”, ministeri Leppä totesi.

Tulvauoman kalataloudellinen kunnostaminen maksaa vähintään 2,4 miljoonaa euroa.

Yhdessä ministeriön myöntämän runsaan miljoonan euron tuen sekä muun julkisen että yksityisten rahoituksen turvin tarvittava budjetti on lähes kasassa.

Vaelluskalakantojen elvyttäminen koostuu Pielisjoella kahdesta eri hankkeesta. Tulva­uoman kalataloudellinen kunnostushanke on oma hankkeensa ja pienvesivoimalaitoksen rakentaminen Kuurnan voimalaitoksen tulvapadolle on omansa.

”Uomaan on juoksutettava niin suuri vesimäärä, että ilman erikoisjärjestelyjä juoksutuksen toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdotonta”, Valkonen selittää.

Kuurnan voimalaitoksen tulvapadon edustalle tulvauomaan suunniteltu poikastuotantoalue tarvitsee jatkuvasti virtaavaa vettä 35 kuutiometriä sekunnissa.

Tällaisen vesimäärän juoksutus ohi Kuurnan voimalaitoksen pienentää voimalaitoksen sähkön tuotantoa 12 prosenttia, sanoo Pohjois-­Karjalan Sähkö (PKS) Oy:n ja Kuurnan Voima Oy:n toimitusjohtaja Jorma Korhonen.

”Pienvesivoimalaitoksen rakentaminen tulvapadolle on ehdoton edellytys poikastuotantoalueen rakentamiselle. Ohijuoksutettava vesimäärä on pystyttävä hyödyntämään."

Voimalaitoshankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu nelisen miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöltä on jo saatu investoinnille miljoonan euron tuki.

Lue lisää

Vesivoima olisi järkiteko

Hiitolanjoen patojen purkaminen alkaa pian: Hyötyjä ja haittoja selvitetään paitsi vaelluskalojen, myös alueen asukkaiden näkökulmasta

Rauhoitetun järvilohen pyydystäminen tuli kalliiksi – kalastaja tuomittiin maksamaan valtiolle yli 7500 euroa

Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen on varattu enemmän rahaa kuin koskaan