Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ympäristö

Tenojoen lohisaalis oli vuonna 2017 kaikkien aikojen pienin: "Matkailuyrittäjiin on varmasti vaikuttanut, mutta sesonki on muutenkin lyhyt"

Kalastusrajoitusten tavoitteena on kasvattaa lohen kutukantojen kokoa.
Kaisa Siren
Lohisaaliiden ilmoittaminen tuli viime vuonna pakolliseksi kaikille Tenojoen kalastajille Suomessa ja Norjassa sivujoet mukaan lukien. Osa kalastajista jätti kuitenkin saaliinsa ilmoittamatta. Heidän osaltaan saaliit arvioitiin.

Tenojoen vesistön 61 tonnin lohisaalis viime vuodelta oli historiallisen pieni. Saalis jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Lohisaaliin vähäisyyteen vaikuttivat viime vuonna voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Luonnonvarakeskus Luken tutkija Panu Orell toteaa, että tärkein uutinen Tenon viime kalastuskaudelta ei ole pieni lohisaalis vaan uusien kalastusrajoitusten purevuus.

”Kalastusrajoitusten tavoitteena on kasvattaa lohen kutukantojen kokoa. Lohisaaliin väheneminen antaa viitteen, että rajoitukset tehoavat.”

Tenojoen Suomen puolen kalastajien määrä oli viime vuonna noin 70 prosenttia pienempi kuin aiempina vuosina.

Kalastusmatkailijoita kävi Tenolla vajaat 2 500. He lunastivat yhteensä 10 000 kalastusvuorokautta.

Vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000 ja kalastusvuorokausia lunastettiin yli 31 000.

”Matkailuyrittäjiin kalastusmatkailijoiden määrän väheneminen on varmasti vaikuttanut. Toisaalta 5–6 viikon kalastus­sesonki on muutenkin lyhyt, joten pelkästään kalastusmatkailijoiden varassa ei yrittäjä pärjää.”

Vaikka sekä kalastaja että kalastusvuorokausien määrä leikkautuivat, oli kalastus­matkailijoiden saalis Luken arvion mukaan silti hyvä.

Vuonna 2016 kalastajien määrä oli kolminkertainen viime vuoteen verrattuna ja saalista tuli Suomen puolelta 22 tonnia. Viime kesän saalis oli 14,2 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin lohisaaliin. Siellä saalis kaksin–kolminkertaistui, sillä suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolen luvanostajiksi Suomen rajoitetun lupatarjonnan takia.

”Kalastussääntö on nyt tiukka, eikä tarvetta sen tiukentamisella ole lähitulevaisuudessa. Pitkällä tähtäimellä rajoitukset tuottanevat nykyistä isomman lohisaaliin”, sanoo Orell.

Tenojoella on yhteensä noin 30 perinnöllisesti erikoistunutta lohikantaa. Osa niistä voi hyvin ja toiset huonommin. Sukupuuttoon kuolemisen uhkaa ei kuitenkaan ole.

Ainut keino vaikuttaa Tenon lohikantoihin on kalastuksen säätely.

”Tavoitteena on parantaa kutukantoja ja poikastuottoa. Tiedossa on, että tuotantopotentiaalia olisi monin alueilla nykyistä enemmän”, Orell kertoo.

”Latvavesien lohikannoilla on suurimmat haasteet. Niillä on pitkä matka kudulle. Alajuoksulla ongelmat eivät tietysti näy tai tunnu latva­vesillä.”

Orell kertoo, että kalastus­rajoitusten todellisista vaikutuksista tiedetään tarkemmin vasta sitten, kun nyt kudulle nousseiden kalojen jälkeläiset palaavat 7–8 vuoden kuluttua kutemaan.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.

Kalastus- ja saalistilastot ovat tärkeitä työkaluja vesistön lohikantojen tilan ja kehityksen arvioinnissa sekä kalastuksen järjestämisessä.

Ne eivät kuitenkaan ole ainoita välineitä lohi­kantojen tilan arvioimiseksi, muistuttaa Orell.

Lisäksi arvioidaan muun muassa jokipoikastiheyksiä sähkökoekalastuksin, selvitetään suomunäytteistä nousulohien ikä- ja kokorakennetta ja alkuperää sekä lasketaan nousu­lohien määrää veden­alaisella videokuvauksella ja kaikuluotauksella.

Lue lisää

Lohenpoikasia havaittiin viime vuotta enemmän Tornion- ja Simonjoessa

Tenon lohenkalastuskielto auttoi kutukantoja – kiellon ansiosta suurempi osa jokeen pyrkineistä lohista selviytyi kutemaan

Mehevä uunilohi

Video: Livojoelle kuljetetaan helikopterilla 800 tonnia kutusoraa kaloille – reilun viikon aikana tehdään yli 550 lentoa