Ympäristö

Namibia kävi kuivuuden partaalla: Uutta toimintatapaa tarvitaan niin maatiloilta, yrityksiltä kuin kansalaisilta

Windhoek kävi samanlaisen vesikriisin partaalla kuin Etelä-Afrikan Kapkaupunki.
Kaijaleena Runsten
Viljelijöitä kannustetaan investoimaan kuvassa näkyvään tihkusadetukseen, joka tehostaa veden käyttöä. Tilan kannalta se säästää myös pumppaamiseen ja kasteluun tarvittavaa energiaa.

Kuivuus on eteläisen Afrikan maissa valitettavan tuttu vieras. Kapkaupungin vesikriisin yhteydessä on ilmastotilastoista nähtävissä 1940-luvulta alkanut trendi sademäärien laskusta.

Puhtaan juomaveden ennakoidaan loppuvan neljän miljoonan asukkaan Kapkaupungissa kesäkuussa, vaikka vedenkäyttöä on säännöstelty tiukasti yli puolen vuoden ajan.

Myös Namibiassa viime vuosi oli kuiva, muttei rutikuiva kuten edeltävä. Silloin pääkaupunki Windhoek kävi veden loppumisen kynnyksellä.

Noin 320 000 asukkaan kaupunki sijaitsee maan keskiosan ylängöllä. Alueella sataa keskimäärin 370 millimetriä, mihin nähden vuosittainen haihdunta on kuitenkin lähes 10-kertainen.

Nyt Windhoekin vesivarat ovat jälleen ajankohtaa nähden alempana normaalien kesäsateiden jäätyä vähäisiksi. Päällä on varoitustila, ja kotitalouksien ja yritysten tulee säännöstellä vedenkäyttöä.

Vesikriisi oli Namibialle tärkeä opetus. Presidentti Hage Geingob asetti viime vuonna erikoistyöryhmän uusimaan nopealla tahdilla maan vesistrategiaa.

Ruuantuotanto ja kaivosteollisuus tarvitsevat yhdyskuntien lisäksi paljon vettä.

Namibian vesivaroista merkittävimmät ovat rajajoet Kunene ja Okavango pohjoisessa, Orange etelässä sekä Etoshan järvi pohjoisessa. Näiden käyttö on kuitenkin rajoitettua, sillä jokien vedenottoa sääntelevät hallitusten keskinäiset sopimukset. Etosha taas on Namibian tärkein luonnonsuojelualue ja matkailukohde.

Ruuantuotanto painottuu Etoshan kaakkoispuolen kalkkikivialueelle. Tämän karst-alueeksi pohjavesivarat sijaitsevat suunnilleen Tshumebin, Otavin ja Grootfonteinin kaupunkien välissä.

Viljelijät voivat pumpata pohjavettä säännellysti kasteluun, kertoo maa- ja metsätalous- sekä vesiministeriön vesivaraosaston johtaja Maria Amakali.

Normaalin luvan puitteissa viljelijä saa pumpata 15 000 kuutiota hehtaarille. Kussakin porakaivossa pitää olla oma mittari. Näin viranomaiset pystyvät seuraamaan pohjavesivarojen riittävyyttä.

Ministeriössä toivotaan viljelijöiden investoivan kasteluteknologiaan, jossa pisarakokoa säätämällä voidaan tehostaa veden käyttöä. Samalla säästyy pumppaamiseen tarvittavaa energiaa.

Karst-alueelta johdetaan pohjavettä katettuja kanavia pitkin myös pääkaupungin tarpeisiin.

Toisaalta Namibiassa on käytössä myös hyvin uutta teknologiaa. Windhoekin jätevedenpuhdistamo kierrättää yhdyskuntien jätevettä, jota yhdistetään luonnonveteen pääkaupunkiseudun asukkaiden käyttöön.

Ydinvoimayhtiö Areva puolestaan käyttää uraanikaivoksillaan Swakopmundissa osaksi merivettä, josta on poistettu suolaa. Rajoittavana tekijänä ovat kuitenkin toistaiseksi suolanpoiston kustannukset.

Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin siitä, että tarvitaan paitsi uudenlaisia teknologisia ratkaisuja myös muutosta kansalaisten ja yritysten tapoihin, Maria Amakali sanoo.

Windhoekissa on vesikriisin jäljiltä ryhdytty muun muassa käyttämään vain harmaata vettä puutarhojen kasteluun ja autojen pesuun, puistoja muutetaan kuivan paikan kasvilajeille sekä vedenkäyttöä voidaan seurata reaaliajassa toimistorakennuksissa.

"Elämme kuivassa ilmastossa. Meidän on vain sopeuduttava siihen."

Lue myös:

Kapkaupungin yliopiston ilmastontutkimusyksikön tutkija Piotr Wolski on analysoinut alueen sademääriä 1940-luvulta alkaen (englanninkielinen artikkeli tutkimuksesta).

Windhoekin Water Wise -varoituspalvelu kertoo Facebookissa asukkaille vesitilanteesta.

Toimittaja vieraili Namibiassa loka-marraskuussa opintovapaalla, johon hän sai Journalistisen kulttuurin kehittämissäätiön Jokes ry:n apurahan.

Lue matkalta myös:

Salametsästäjät aloittavat karjavarkaina

Metsäkato kiihtyi Kambodzassa maailman kärkivauhtiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pitäisikö divetymonoksidi kieltää?

Pois puskasta

Tein itte ja säästin eli sukellus keittiöoluen maailmaan