Ympäristö

Sitkeä huhu syö motivaatiota kierrättää – ”Sekajätekuormiin ei tyhjennetä biojäteastioita.”

Kierrätys tehostuisi, jos elinkeinoelämä sekä nykyistä pienemmät asuinkiinteistöt velvoitettaisiin lajittelemaan biojätteitään.
Jaana Kankaanpää
Pääkaupunkiseudulla syntyvästä biojätteestä noin kolmannes saadaan kerättyä lajiteltuna.

Kuluttajien halukkuutta lajitella jätteitään heikentää sitkeästi elävä harhaluulo, jonka mukaan biojätteet päätyvät samaan kuormaan sekajätteen kanssa.

Kehityspäällikkö Timo Hämäläinen julkista jätehuoltoa edustavasta Suomen Kiertovoima ry:stä katkaisee huhulta siivet: ”Koskaan ei ole sekajätekuormaan tyhjennetty biojäteastioita.”

Hän arvelee, että väärinkäsitys on saanut alkunsa siitä, että eri jätelajien kuskaamisesta on vastannut sama firma. Asukkaat ovat nähneet samannäköisen jäteauton tyhjentävän sekä bio- että sekajäteastioita.

”Periaatteessa samaa jäteautoakin voidaan käyttää useampien jätelajien kuljetuksessa, kunhan kuormatila välillä pestään. Kukin jätelaji kuitenkin aina tyhjennetään omaan kasaansa. Usein biojäte ja sekajäte menevät täysin eri hyödyntämislaitoksiin”, Hämäläinen selventää.

Biojätteestä valmistetaan pääasiassa energiaa biokaasu- ja bioetanolilaitoksissa. Energiakäytön jälkeen lietteet käsitellään jätelain vaatimusten mukaisesti maanparannusaineiksi ja kierrätyslannoitteiksi.

Hämäläisen mukaan kuntien jätelaitosten vuosittain keräämän biojätteen määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut noin 400 000 tonniin. Mukana on myös kaupan ja teollisuuden biojätteitä sekä puhdistamolietettä.

Tehostettavaa riittää yhä. Suomen valtio tavoittelee biojätteen keräysmäärän nostamista nykyisestä runsaasta 30 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Erityisesti kuluttajien lajitteluhalukkuudessa on petrattavaa. Monin paikoin polttoon ohjautuva sekajäte sisältää 30 prosenttia, tai jopa enemmän, biojätettä.

Tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla vain noin 30 prosenttia syntyvästä biojätteestä saadaan erilliskerättyä. Näin arvioi Christoph Gareis, joka työskentelee biojätteen käsittelyn toimintovastaavana HSY:n jätehuollossa.

Toinen keino lisätä biojätteen kierrätystä olisi velvoittaa nykyistä pienemmät eli alle 5–10 huoneiston asuinkiinteistöt lajittelemaan jätteitään. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n puheenjohtajan Teija Paavolan mielestä biojätteen erilliskeräyksen tulisi taajama-alueilla koskea kaikkia talouksia.

Timo Hämäläinen arvioi, että kotikompostointi on hyvä ratkaisu haja-asutusalueen omakotitaloissa, joissa on tarvetta mullalle. Vaihtoehto sille on naapurien yhteinen biojätekimppa, jossa useampi kiinteistö käyttää samaa biojäteastiaa. Tällöin logistiikasta saadaan riittävän tehokasta ja biojäte laitoksille tuottamaan energiaa.

Kolmas keino tehostaa kierrätystä olisi velvoittaa myös elinkeinoelämän kiinteistöt lajittelemaan jätteitään. Hämäläisen mukaan ympäristöministeriö selvittää, voidaanko velvoite sisällyttää jäteasetukseen.

Biojätettä kerätään Suomessa kaikkialla paitsi Lapissa.

Biokaasun tuotanto on noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Teija Paavolan mukaan muun kuin kaatopaikkakaasun tuotanto on moninkertaistunut. Vuosikymmen sitten yhteiskäsittelylaitoksia oli alle viisi, kun nyt niitä on lähes 30. Maatilalaitoksia oli alle 10, ja nyt niitä on yli 20.

Yhteensä biokaasulaitoksia on Suomessa 109, kun mukaan lasketaan kaatopaikkakaasunkeräyslaitokset. Suurin yksittäinen biokaasun tuottaja on Gasum, jolla on seitsemän laitosta.

Lähivuosina biokaasun tuotanto lisääntyy liikennekaasun kysynnän kasvaessa.

Paavolan mukaan Suomen biokaasupotentiaalista on hyödynnetty vasta noin viisi prosenttia laskentatavasta riippuen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhä harvempi ostaa S-ryhmän kaupassa muovikassin – jätepussien myynti kasvaa silti vuosi vuodelta

Kallis tariffi tarpeen lantabiokaasulle  

Luke ja Syke: Tariffi lannasta tehtävälle biokaasulle edistäisi lantapohjaista kiertotaloutta