LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

HS: Venäjä suojeli kertaheitolla yli kymmenen miljoonaa hehtaaria luontoa

Suojellut alueet vastaavat liki kolmannesta Suomen pinta-alasta. Erämaiden helminauha ulottuu Jäämereltä Itämerelle.
Kari Salonen
Oulangan kansallispuisto Kuusamossa kuuluu Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen venäläisten kansallispuistojen kanssa. Toisella puolen rajaa levittäytyy Paanajärven kansallispuisto.

Venäjä suojeli vuodenvaihteessa valtavia alueita muun muassa Suomenlahdella ja Laatokalla sekä helmikuussa Kuolan niemimaalla. Asiasta kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Uudet suojelualueet täydentävät Suomen, Venäjän ja Norjan rajaa myötäilevää Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Jäämereltä Itämerelle ulottuva erämaiden helminauha on luonnon ystävien pitkäaikainen haave.

Päätökset ovat ”sitkeyden riemuvoitto”, kuvaa johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Suojelualueiden perustamiseen on osallistunut kymmeniä tutkimuslaitosten, luonnonsuojelujärjestöjen ja ympäristöhallinnon asiantuntijoita myös Suomesta.

Itäisen Suomenlahden uusi luonnonpuisto kattaa yli 14 000 hehtaaria saaria ja matalia vesialueita. Siellä elää runsas pesimälinnusto, paljon itämerennorppia ja harmaahylkeitä sekä useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Laatokan saariston kansallispuisto levittäytyy noin 122 000 hehtaarille nykyisissä Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan kunnissa.

Luonto muistuttaa sekä Norjan vuonomaisemia että Airistoa Turun lähellä. Tällaista yhdistelmää ei löydy muualta Pohjoismaista eikä Venäjältä. Rakentamatonta rantaviivaa on melkein tuhat kilometriä. Sokkeloissa uiskentelee elinvoimainen laatokannorpan populaatio.

Metsiä ei ole hyödynnetty kovin tehokkaasti, joten monet Suomessa harvinaistuneet kasvit ovat yleisiä.

Kuolan niemimaalle perustettiin 84 000 hehtaarin Hiipinän kansallispuisto. Seudun tunturimaisemia pidetään Pohjois-Euroopan komeimpina. Hiipinää ei rauhoiteta kokonaan. Esimerkiksi apatiittikaivos ja laskettelukeskus jatkavat toimintaansa.

Suojelualueiden sinetöiminen yhdessä rysäyksessä liittyy Venäjän ympäristövuoteen 2017. Sen kunniaksi suojeltiin myös yksi maailman suurimmista soista Etelä-Siperiassa, yli 600 000 hehtaarin Vasjugan.

Frans Joosefin maan ympäristössä sijaitsevaa miljoonan hehtaarin Arktista kansallispuistoa laajennettiin kahdeksalla miljoonalla hehtaarilla. Baikaljärvelle luotiin 450 000 hehtaarin kansallispuisto.

Maapallon metsistä liki kolmannes kuuluu pohjoisiin havumetsiin. Näistä taigametsistä kaksi kolmasosaa on talouskäytössä. Suuri osa vyöhykkeen luonnontilaisista metsistä sijaitsee Venäjällä.

Pohjoiset havumetsät säätelevät ilmastoa: ne sisältävät ainakin kolmasosan maailman maaekosysteemien hiilestä ja vastaavat viidesosasta maapallon metsien vuotuista hiilensidontaa.

Venäjällä suojelualueen pitää lain mukaan olla vähintään 50 000 hehtaaria. Sellaisella lajien populaatiot ovat suurempia ja vahvempia, ja siellä riittää pakopaikkoja, jos olot muuttuvat epäsuotuisiksi, Lindholm kertoo.

Työ luonnon puolesta ei lopu ympäristövuoteen 2017. Yksi Lindholmin tavoitteista on saada Aunuksen lettosuot suojeltua.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sofi Oksanen: "Meillä on hankaluuksia puhua Venäjästä suoraan julkisessa keskustelussa, mikä on jälkisuomettumista"

Venäläisillä maatalousmessuilla soi ripaska joka nurkalla – kaiken voi myös pikkelöidä

Venäjän vilja-aitta miettii minne myydä tuotteitaan – Venäjä aikoo tuplata maataloustuotteiden viennin