Ympäristö

Maalla ajellaan roskapussit takakontissa – ”Kun kierrätyksen kokee hyödylliseksi, se ei tunnu taakalta”

Maaseudulla biojätteen voi kompostoida itse. Sen sijaan muovinkeräysastia voi sijaita kymmenien kilometrien päässä.
Terhi Holmberg kuskaa roskia työmatkoillaan.

Iitissä asuvan Terhi Holmbergin omakotitalon roskat kulkevat autossa.

Sekajätteen, lasin ja metallin keräysastiat sijaitsevat puolen kilometrin päässä kylällä. Pidemmän kyydin 20 kilometrin päähän kaupan pihaan saavat muovi, paristot, kartonki ja ongelmajäte.

Holmberg ei lähde koskaan varta vasten viemään roskia tai kauppaan, vaan hoitaa kaikki asiat työmatkan varrella. Joskus roskapussin kanssa tulee ajeltua koko päivä, minkä ainakin kesähelteellä haistaa päivän päätteeksi.

Holmbergin mielestä kierrätys ei tuota maalla sen suurempaa vaivaa kuin kaupungissakaan.

”Kun kierrätyksen kokee hyödylliseksi, se ei tunnu taakalta.”

Muutkin kyläläiset kierrättävät Holmbergin havaintojen mukaan melko innokkaasti ja pitävät huolta yhteisestä jätepisteestä.

”Kesällä mökkiläiset täyttävät sen, vaikka eivät maksa omaa osaansa. Niitä sotkuja siellä siivoillaan välillä.”

Yhteistyötä tehdään myös muun muassa ongelmajätteen ja romuraudan keräyksessä. Vastikään Holmbergin äiti keräsi pihaansa myös naapureiden romuja viedäkseen ne samalla kyydillä.

Kun muovinkeräys alkoi, Holmberg huomasi, että muovia kertyy älytön määrä. Hän toivoo, että muovinkeräyspiste saadaan lähemmäs kylälle.

”Olemme taistelleet, että hyötyjätepiste ylipäätään pysyy pienellä kylällä. Viereisestä kylästä se on jo kadonnut.”

Toisin kuin kaupungeissa, maalla biojätteet kompostoidaan usein omassa pihassa. Holmberg arvelee, että harvalta maalla asuvalta päätyy biojätettä sekajätteen joukkoon.

Lisäksi ohutta pakkauskartonkia tulee poltettua jonkin verran. Sen sijaan paksummat pahvit ja paperit Holmberg vie keräykseen.

Hän toivosi, että valtio kannustaisi ihmisiä kierrättämään ja neuvoisi oikeaoppisessa lajittelussa.

”On henkilöitä, jotka eivät välitä ollenkaan ja sitten löytyy zero waste -porukkaa, joka pyrkii minimoimaan jätteiden tuottamisen.”

Holmberg arvioi, että maaseudulla on hyvät mahdollisuudet elää niin, ettei tuota paljon jätettä. Kasvattamalla omaa ruokaa ja vähentämällä kulutusta pääsee jo pitkälle.

Lue lisää

Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti

Makaronilaatikko ja käyttökelpoiset vaatteet eksyvät yhä sekajätepussiin Keski-Suomessa – "On todella vaikea ymmärtää, miten roskapussissa voi olla niin paljon sinne kuulumatonta"

Miten sinä käytät Maaseudun Tulevaisuuden uudelleen? Kerro ja osallistu arvontaan

Pienet jäteyritykset pelkäävät, että jätelain uudistus vie heiltä leivän – "Pakkokilpailutus tarjoaa valmista kakkua halpisyhtiöille, jotka saalistavat kuntaurakoita"