Ympäristö

EU:n uudet kierrätystavoitteet ovat tiukat, mutta suomalaismepit kyseenalaistavat niiden riittävyyden

Joidenkin suomalaismeppien mielestä EU:n uudet tavoitteet eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia. Kierrätyspisteiden saavutettavuuteen pitäisi myös kiinnittää enemmän huomiota.
Lari Lievonen
Suomessa vain kolme prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikalle, sillä jätettä poltetaan ahkerasti. Tavoitteena olisi tehostaa vielä paremmin materiaalin päätyminen uusiokäyttöön.

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU:n uudet kierrätystavoitteet. Niiden mukaan EU:ssa tulee kierrättää yhdyskuntajätteestä 55 prosenttia vuoteen 2025 ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä jätteestä kierrätetään 44 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään tällä hetkellä 42 prosenttia.

Jätteenkäsittelyn parantaminen on osa EU:n kierotalouspolitiikkaa. Tavoitteena on, että jäte ei päätyisi kaatopaikalle, vaan materiaalit voitaisiin hyödyntää uusien tuotteiden valmistamisessa.

Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä pitäisi päätyä kaatopaikoille enää 10 prosenttia. Suomessa kaatopaikalle viedään tällä hetkellä noin kolme prosenttia jätteestä. Luku on pieni, koska Suomessa valmistetaan energiaa jätteitä polttamalla. Se on kuitenkin vasta toiseksi paras vaihtoehto, tehokkainta olisi palauttaa materiaali takaisin raaka-aineeksi. Kaatopaikka on huonoin vaihtoehto niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät lainsäädännöstä alustavaan sopuun joulukuussa, ja keskiviikkona parlamentti hyväksyi ehdotuksen selvin äänin. Neuvoston pitää vielä hyväksyä lainsäädäntö, ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Samalla kun jätteen kierrätystä tulisi tehostaa, on tärkeää myös varmistaa, että jätettä syntyy lähtökohtaisesti vähemmän. Heidi Hautalan (vihr.) mielestä kierrätystavoitteet olisivat voineet olla vieläkin kunnianhimoisempia, Sirpa Pietikäisenkään (kok.) mielestä ympäristön hyväksi ei tehdä nyt tarpeeksi.

"On se tietysti parempi kuin ennen, mutta onko se riittävä? Ei ole. Tällä kävelyllä ei maratonia juosta", Pietikäinen sanoo.

Muovin vähentäminen ja korvaaminen muilla tuotteilla on monen mepin mielestä tärkeä kehityssuunta. Siinä voi olla myös Suomelle mahdollisuus kannattavaan liiketoimintaan, sillä puupohjaisia pakkauksia on väläytelty jopa muovipakkausten korvaajiksi.

"Se on mielestäni hyvä idea, mutta pitää myös miettiä mihin kaikkeen puu riittää, kun siitä pitäisi tehdä vaatteita ja talojakin", Pietikäinen sanoo.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) huomauttaa myös, että Euroopan unionilla on mahdollisuus toimia esimerkkinä muovien käsittelyssä esimerkiksi monille Aasian ja Afrikan maille.

Materiaalin tehokas kiertäminen vaatii kansalaisilta kierrätystaitoja ja -halukkuutta. Lajitellun jätteen pitäisi myös olla tarpeeksi puhdasta, jotta sen jatkojalostaminen on mahdollista. Henna Virkkunen (kesk.) pitää jätteiden lajittelua kansalaistaitona, joka kaikilla pitäisi olla hallussa.

Lainsäädäntö ei puutu kierrätyspisteiden määrään tai sijaintiin, mikä on Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä suuri puute. Lajittelussa on omat ongelmansa sekä kaupungissa että maalla.

Jäätteenmäellä on kaksi kotia Suomessa, toinen Lapualla ja toinen Helsingin Töölössä. Lapuan muovinkeräyspisteen sijainti on Jäätteenmäen tiedossa, ja sinne pääsee kätevästi autolla samalla kun toimittaa muita asioita. Helsingin kodin pihapiirissä ei ole muovinkeräystä, ei myöskään lähikortteleissa.

"En voi Helsingin kaduilla kulkea muoviroskat kädessäni pitkin poikin, eikä minulla siellä ole autoa käytössäni", Jäätteenmäki sanoo.

Elsi Kataisen (kesk.) kodin lähettyviltä Pielavedeltä puolestaan poistettiin suuri jätteenkierrätyspiste, mikä tekee lajittelusta todella haastavaa.

Sirpa Pietikäisen mielestä jätehuolto on liikaa kuntien vastuulla ja jätehuolto asettaa kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Erilaisiin ympäristöihin pitäisi saada sopivat kierrätysjärjestelmät, ja tätä voidaan ohjata lainsäädännöllä.

Lue lisää

Meppi Pietikäinen lähetti Thermacell-hyttyslaitteesta kirjallisen kysymyksen EU:lle – "Onko komissio tietoinen haitallisia ja vaarallisia aineita sisältävistä laitteista?"

Biokaasu on ilmastoteko

Heidi Hautala: EU hylkii biokaasua, vaikka se on elinkaarensa puolesta jopa hiilinielu

Biokaasu ei saa jäädä EU:ssa väliinputoajaksi