Ympäristö

Sammal ja sudenkorento ovat mainioita kasvattajia – luonto opettaa lapsille elämän kiertokulkulkua

Luonnossa liikkuminen tutkitusti parantaa lapsen itsetuntoa. Kun lapsi uskaltaa, osaa ja oppii pärjäämään luonnossa, se vaikuttaa minäkuvaan.
LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Yksi osoitus lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta on brittimedia BBC:n vuosittainen kirjoituskilpailu, jossa sanat muovi, pakkaus ja saaste esiintyivät tänä vuonna aiempaa useammin.

Kaksivuotiaan Teo Lainiolan hymy on levinnyt korviin saakka. Ei haittaa, vaikka poskeen on vastikään ilmestynyt kaksi hyttysenpiston aiheuttamaa paukamaa, sillä lammessa ui jotain paljon kiinnostavampaa: tämän kesän telkkävauva.

Pikkutelkkä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vie lapsen huomion. Itä-Helsingissä Särkkäniemen luonnonsuojelualueella vilisee monenlaista elämää, jota Teo ja kaksi vuotta vanhempi isosisko Isla Lainiola tutkailevat ihmetellen.

"Tulisikohan se kädelle?" Isla kyselee maassa kirmaavalta koppakuoriaiselta.

Mira ja Teemu Lainiola odottavat kärsivällisinä hyttysistä huolimatta. Perhe on tottunut niin luonnon hyviin kuin huonoihinkin puoliin, sillä he retkeilevät luonnossa aina kun mahdollista. Esimerkiksi päiväkodista oikaistaan kotiin mieluusti metsän läpi, vaikka ötököitä ihmetellessä matka ei välttämättä suju yhtään nopeammin kuin tietä pitkin.

Mira Lainiolalle lasten vieminen metsään on sydämen asia. Hän pitää Luontohetkiblogia, jonka tarkoituksena on kannustaa muitakin pikkulapsiperheitä valitsemaan retkikohteekseen luonnon helma.

"Pienten lasten ja rattaiden kanssa monet ajattelevat, että luonnossa on vaikeaa liikkua. Haluan näyttää, että myös esteettömiä vaihtoehtoja löytyy."

Lainiolat pyrkivät pitämään luonnon osana lasten arkea. Mira Lainiola muistuttaa, ettei luontoretkille tarvitse lähteä merkkitakki päällä ja teltta kainalossa, vaan pienelle lapselle jo oikoreitti päiväkodista metsän kautta kotiin on elämys.

Ensisijaisesti luonnossa liikkuminen on perheen kanssa yhdessä vietettyä aikaa ulkoillen ja samalla urheillenkin. Samalla Lainiolat kuitenkin toivovat, että lapsille kehkeytyy kestävä ja sananmukaisesti luonnollinen suhde ympäristöön.

"Luonnossa liikkuessaan lapset oppivat, etteivät ihmiset ole luonnosta erillisiä vaan osa kokonaisuutta. Se varmasti lisää halua suojella ympäristöä aikuisenakin", Mira Lainiola sanoo.

Asian vahvistavat lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen Suomen Ladulta ja ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta. He huomauttavat, että ympäristönsuojelun lisäksi luontokokemukset suojelevat myös lasta itseään.

"Luonnossa liikkuminen tutkitusti parantaa lapsen itsetuntoa. Kun lapsi uskaltaa, osaa ja oppii pärjäämään luonnossa, se vaikuttaa minäkuvaan", Eskelinen kertoo.

Lisäksi retkeily rohkaisee lasta huolehtimaan ympäristöstä. Samalla perhe tulee valinneeksi ekologisen tavan viettää vapaa-aikaa.

"Lähiluontoretkeily on jo itsessään ympäristöteko, kun matkalle ei lähdetä toiselle puolelle maapalloa", Green sanoo.

Luonto opettaa lapselle väistämättä myös elämän kiertokulusta. Ahdistuakseen ympäristön tilasta lapsen ei tarvitse nähdä kuvia nääntyvistä jääkarhuista tai trooppisista hirmumyrskyistä, vaan syy suruun voi tulla vastaan päiväkotimatkalla.

"Lasta voi huolettaa ihan arkinenkin asia, kuten auton alle liiskaantunut lintu, roskaaminen tai huoli siitä, saavatko siilit tarpeeksi vettä", sanoo biologian didaktiikan yliopistonlehtori Arja Kaasinen Helsingin yliopistosta.

Lasten ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Yksi osoitus tästä on brittimedia BBC:n vuosittainen kirjoituskilpailu, jossa 5–13-vuotiaat käyttivät tänä vuonna entistä enemmän esimerkiksi sanoja muovi, pakkaus, saaste.

Kaasinen kannustaa keskustelemaan lapsen kanssa ympäristöön liittyvistä peloista rauhallisesti ja säikyttelemättä. Ilmastonmuutosta ei tarvitse piilotella, mutta sitä ei ole syytä esittää uhkana, jota ei voida estää. Siksi lapselle ei kannata heti osoitella Tyynenmeren muovilauttoja vaan keskustella lapsen kanssa roskaamisen haitoista ja siitä, mitä kukin voi itse asialle voi tehdä omassa lähiympäristössään.

"Pahinta olisi, jos lapseen iskisi toivottomuus ja lamaantuminen. Tärkeintä on kasvattaa lapsi optimismiin ja siihen, että aina on mahdollista vaikuttaa luontoon positiivisesti", Kaasinen sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

WWF: Enemmistö suomalaisista kannattaa pienten vesivoimalaitosten purkamista

Luonnon pikku ihme hämmästyttää: Tiesitkö tämän siemenistä?

Reilu Teko käynnistyy – 4H-yhdistykset keräävät lannoite- ja siemensäkkejä 45:nnen kerran