Ympäristö

Maisemapellot parantavat asukkaiden viihtyvyyttä – "Hyvä tapa tuoda viljelytoimenpiteitä tutuiksi kaupunkiväestölle"

Pirkanmaalle sopivia maisema­peltokasveja etsitään Ymppi-hankkeessa.
Kari Salonen
Maisemapeltolohkoille on kylvetty muun muassa unikkoa.

Ikaalisten keskustan lähettyvillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle on ilmestynyt seitsemän maisema­peltolohkoa.

Niillä kasvaa muun muassa kehäkukkaa, öljypellavaa, auringonkukkaa, hunajakukkaa, öljyretikkaa, valkosinappia, veri­apilaa ja keltalupiinia.

Lohkot liittyvät hankkeeseen, jossa testataan maisemakasviseoksia ja pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta sekä lisäämään alueen asukkaiden viihtyvyyttä.

Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hankkeen (Ymppi) takana ovat Pro Agria Etelä-Suomi ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset.

”Teemme jatkuvasti erilaisia maisemanhoitosuunnitelmia. Aina on yhtä haastavaa löytää oikeat lajit ja lajikkeet näihin Pirkanmaan olosuhteisiin”, Etelä-Suomen maa- ja kotitalous­naisten maisemasuunnittelija Jutta Ahro kertoo.

”Tämän hankkeen avulla näitä sopivia kasvilajeja pyritään kartoittamaan sekä jakamaan tietoa aiheesta.”

Ymppi-hanke on suunnitellut alueen yhteistyössä kaupungin kanssa. Aivan ongelmatonta maisemapeltoalueiden hoito ei ole ollut.

”Kasvustot menestyvät vaihtelevasti, ja joidenkin kasvilajien saatavuus on heikko. Esimerkiksi keltalupiinin siementä on ollut vaikea löytää”, kertoo Etelä-Suomen maa- ja kotitalous­naisten maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki.

”Kestorikkakasvit, kuten valvatti ja juolavehnä, ovat ongelmallisia. Kaupunkien alueilla rikkakasveja torjutaan mekaanisella maanmuokkauksella ja monipuolisella viljelykierrolla, kasvinsuojeluaineita ei käytetä.”

Söyringin mukaan kaupunkien maisemapeltoalueet eivät ole yleensä maataloustukien piirissä.

Ymppi-hankkeeseen siemenet on hankittu pääasiassa Natur­comin ja Riistasiemenen kautta.

”Pienten määrien toimittaminen on meille arkipäivää. Suurten määrien toimittaminen on myös mahdollista, jos asiakas on ajoissa liikkeellä. Siemeniä tilataan pääasiassa Euroopasta, mutta myös kauempaa”, kertoo Riistasiemenen toimitusjohtaja Sebastian Sohlberg.

Suurin osa maisemanhoitokasveista on yksivuotisia, joten ne täytyy kylvää joka vuosi uudelleen. ”Tavoitteena on myös löytää monivuotisia kasveja. Teemme sen eteen paljon töitä koetilallamme.”

Tampereen kaupungin maisemapeltoasioiden parissa vuodesta 2009 työskennellyt ­Teemu Kylmäkoski kertoo, että asukkaat arvostavat hoidettuja maisema-alueita suuresti.

Hänen mukaansa maisemaSpeltojen hoidon keskeisiä haasteita ovat rikkakasvien ja vieraslajien hallinta, alueiden roskaaminen ja tallaaminen sekä rikkonainen tilusrakenne vilkkailla taajama-alueilla.

Viljelijä Ari Hellstén on urakoinut maisemapeltojen hoitoa Tampereen kaupungille vuodesta 2011 alkaen.

”Kaupungin ihmiset kyselevät ja ovat kiinnostuneita maisemanhoitopelloilla tehtävistä viljelytöistä. Tämän kaltainen maisemapeltojen hoito on hyvä tapa tuoda viljelytoimenpiteitä tutuiksi myös kaupunkiväestölle”, Hellstén kertoo.

Juttu on tehty yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa osana Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sastamalassa maaseutu tervehtii taajamia kukkakedoilla – kylvetään 12 hehtaaria eri puolille kaupunkia

Alkutalvien keskilämpötila on noussut jo viisi astetta – ennätystuhoisa myrsky mahdollinen myös Suomessa.

Jari Leppä: EU:n metsästrategiaa vahvistettava – tukee komission uutta vihreää sopimusta