Ympäristö

Päijänteestä harkitaan kestävän kehityksen mallialuetta – Mielipiteet jakautuneet

Etelä-Ruotsissa Vätternin vastaavalla mallialueella matkailu työllistää yhtä paljon ihmisiä kuin maa- ja metsätalous.
Petteri Kivimäki
Matkailu Suomen toiseksi suurimmalla järvellä Päijänteellä on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. Kuvassa Päijännettä Korpilahden Kärkistensalmella.

Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä kartoitetaan edellytyksiä perustaa suurjärvi Päijänteen alueelle Unescon kestävän kehityksen mallialue eli bio­sfäärialue.

”Olen hurjan tyytyväinen siihen, että asia herättää paljon kiinnostusta ja moni taho haluaa olla keskustelemassa, miten kestävää kehitystä ja vastuullista toimintaa Päijänteen alueella edistetään”, projekti­päällikkö Niina Rantakari Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kehuu.

Päijänne brändiksi -hanke järjesti viime viikon keskiviikkona Jyväskylän Korpilahdella seminaarin, jossa elinkeinoelämän edustajat, maanomistajat, ympäristöväki sekä Päijänteen seudun maakuntien, kuntien ja oppilaitosten edustajat olivat mukana.

Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakoulujen tänä vuonna käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään, löytyykö toimijoilta yhteinen tahto biosfäärialueen perustamiselle.

Rantakarin mukaan toimijoilla on yhteinen tahto edistää Päijänteen aluekehitystä kestävän kehityksen arvoihin nojaten.

”Laajoista tavoitteista ollaan samaa mieltä, mutta keinoista puhuttaessa nousee esiin mielipide-eroja.”

Päijänteen kunnista Muurame, Joutsa ja Toivakka ovat ottaneet myönteisen kannan Unescon biosfäärialueen perustamiseen. Myös Muuramen yrittäjät ja Pro Päijänne -yhdistys puoltavat biosfäärialuetta.

Varauksellisimpia ovat maanomistajat ja erityisesti metsätalouden toimijat.

”Unescon biosfäärialuehan ei itsessään toisi uusia rajoitteita maankäyttöön tai metsien käyttöön, mutta epäluottamus kiteytyy kotimaan toimijoihin. Huolena on, että biosfääri­statuksen vivulla elinkeinotoimintaa alettaisiin rajoittaa”, MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala toteaa.

Unesco on suhtautunut Päijänteen biosfäärihankkeeseen myönteisesti. Järjestön biosfäärialuekoordinaattori tutustui suurjärveen toukokuussa.

”Viesti oli, että Päijänteelle voidaan perustaa biosfäärialue, jos yhteinen tahtotila asiaan löytyy täällä päässä”, Pro Päijänne -yhdistyksen asiantuntija Päivi Halinen kertoo.

Ainakaan vielä yhteistä näkemystä ei ole löytynyt. Projektipäällikkö Rantakari toivoo, että keskustelua Päijänteen alueen kestävän toiminnan kehittämisestä jatketaan.

”Biosfäärialueen hakemiselle on myös kannatusta, koska se olisi pysyvä foorumi tehdä yhteistyötä ja kehittää aluetta. Näin ei oltaisi vain uusien alkavien ja päättyvien projektien varassa.”

Etelä-Ruotsiin suurjärvi Vätternin itärannalle perustettiin vuonna 2013 biosfäärialue. Biosfäärikoordinaattori Claes Hellstenin mukaan luontomatkailu alueella on piristynyt.

”Matkailu työllistää jo yhtä paljon ihmisiä kuin maa- ja metsätalous yhdessä. Luontomatkailuun syntyy jatkossa yhä enemmän työpaikkoja.”

Pääkonsultti Paul Debois Møn biosfäärialueelta Tanskasta kertoo, että merellinen alue on urheilukalastajien suosiossa: ”Jokainen biosfäärialue on omanlaisensa, ja toimintamallia muovataan paikallisista tarpeista käsin. Yhteistä on sitoutuminen Unescon kestävän kehityksen mallialueen tavoitteisiin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Matkailu Suomessa kasvaa – nyt myös suomalaiset itse ovat kiinnostuneita vesistöistään

Jaana Husu-Kallio viihtyy kansainvälisten neuvottelupöytien lisäksi villisikametsällä: "Siinä pysyy suhde tuoreena, kun miehen kanssa istuu kahdeksan tuntia kytiksellä, eikä kumpikaan puhu mitään"

Päijänteessä vilvoitteli epätavallisia uimareita – pelastuslaitos lassosi karkulaiset ja kuljetti rantaan