LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Katso video: Taimenten lemmenleikit vetävät yleisöä keskellä kaupunkia

Kehä I -väylän kupeeseen Helsinkiin on kunnostettu talkoovoimin yksi Suomen vilkkaimmista taimenten kutupuroista.
Taimenten kutupuuhia soraikolla pääsee Longinojalla seuraamaan hyvin läheltä. Paras katseluaika on iltahämärällä.

Puisen kävelysillan kaiteeseen nojaa kymmenkunta ihmistä. He tuijottavat pimeään virtaan. Taskulamppujen valokeilat metsästävät vedestä luontoelämystä.

Suurikokoiset taimenet nousevat syksyisin Helsingin Malmin Longinojaan kutemaan. Harmillisesti edellisenä päivänä on satanut sen verran rankasti, että vedenpinta on noussut ja vesi on normaalia sameampaa.

Yleensä jopa 60–80-senttiset taimenet erottuvat matalavetiseltä soraikolta vedestä töröttävine selkäevineen. Ne eivät vierasta ihmisiä, eivätkä valoja, vaan keskittyvät vispaamaan pyrstöllään vimmatusti kuoppaa, jonne laskea mätimunat.

Koko luontonäytelmä tapahtuu vilkkaasti liikennöidyn Kehä I -väylän kupeessa.

Uhanalaisten taimenten matkaa Longinojalla on seurannut alusta asti puroaktiivi Juha Salonen. Hän istutti ensimmäiset taimenet lapsuusajoiltaan tuttuun ojaan vuonna 1998. Poikaset olivat peräisin Vantaanjoesta.

Ojan kunnostaminen kutukuntoiseksi, solisevaksi puroksi alkoi vuonna 2001. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura Skes ry:n vetämät talkootyöt ovat pitäneet sisällään muun muassa kivien, puuaineksen ja kutusoran sijoittelua, uomien kaventamista, vanhan kutusoran puhdistamista sekä roskien keräämistä.

Varsinaisia puroaktiiveja kuuluu porukkaan runsaat kymmenkunta. Muutoin purolla ja sen varrelle rakennetulla, opastetulla luontopolulla järjestettävät tapahtumat vetävät kymmenittäin ihmisiä. Ennätys yksittäisessä kuvausiltamassa oli 80 henkeä.

Kaukaisimmat vieraat ovat tulleet Etelä-Koreasta ja Vietnamista. Kaukomaiden kävijöitä on kiinnostanut toimintamalli, jossa kaupunki maksaa tilattavat kiviainekset ja asukkaat tekevät talkootyöt.

Taimenet nousevat Longinojaan kutemaan lokakuun syyssateista alkaen. Lemmenleikit kestävät vuodesta riippuen ainakin marraskuun lopulle. Paras aika ihailla villejä vonkaleita on iltapimeällä. Päivisin Longinojalla törmää muun muassa koskikaran perässä tulleisiin lintubongareihin.

Taimenen kalastus on Longinojalla kiellettyä, mutta yrittäjiä käy kerran-pari vuodessa. Salosen mukaan purolla liikkuu niin paljon ihmisiä, että salakalastajat jäävät helposti kiinni. Syksyisin puroaktiivit jakavat keskenään opastus- ja vahtivuoroja.

Paikallinen asukas Päivi Saalimo on tuonut espoolaiset ystävänsä seuraamaan kalojen kutupuuhia. Saalimon mukaan puroprojekti on nostanut alueen me-henkeä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä.

"Nykyään lenkillä aina joku pysähtyy juttelemaan."

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan taimenkantoja ovat verottaneet vesien pilaantuminen, jokien patoaminen ja kalastus. Taimen on aikoinaan noussut Suomessa 60 jokeen, mutta alkuperäisistä kannoista on jäljellä enää noin 10.

Salosen mukaan purojen kunnostusprojekteja on ollut ilahduttavan paljon meneillään viime vuosina eri puolilla Suomea. Lemmenjanoisilla taimenilla on siis toivoa.

Valaistu kuvaustapahtuma järjestetään Longinojalla maanantaina 19.11. klo 19. Tapaamispaikka Riihenkulman kasvimaa. Lisätiedot: www.longinoja.fi ja www.facebook.com/longinoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kesän aikana vapautettiin yli 50 kilometriä taimenten kulkureittejä

Lisää kutupaikkoja ja suojaisia koloja Paholuomaan: Taimenen poikasten lastenkamari kohentui talkoolaisten voimin

Viisikiloinen ja muita tarinoita