Ympäristö

Ravinteiden valuminen mereen ei ole vähentynyt riittävästi – suomalaiset halukkaita lahjoittamaan 400 miljoonaa euroa vuodessa Itämeren tilan parantamiseen

Mereen päätyy myös liikaa myrkkyjä, kuten palonestoaineita.
Hia Sjöblom
Rehevöityminen kiihdyttää muun muassa sinileväkukintoja.

Suomen merialueet ovat rehevöitymisen suhteen yhä heikossa tilassa. Ravinteiden hajakuormitus ei ole vähentynyt tarpeeksi vesiensuojelutoimista huolimatta. Enimmäiskuormitusmäärät ylittyvät kaikilla Suomen merialueilla.

Fosforia ja typpeä valuu mereen pääasiassa maataloudesta, mutta myös haja-asutuksesta ja metsätaloudesta. Rehevöityminen häiritsee muun muassa meriluonnon monimuotoisuutta, kalalajeja, ravintoverkkoja ja kuolettaa merenpohjaa.

Paranemista rehevöitymistilanteeseen on havaittu Itäisellä Suomenlahdella 2000-luvulta lähtien. Ravinnekuormitus on vähentynyt erityisesti pistemäisistä lähteistä, kuten jätevedenpuhdistamoista, tehtaista ja kalankasvattamoista. Paikoin meren tila on myös alkanut parantua.

Itämeren voinnista kertoo Suomen ympäristökeskuksen julkaisu Suomen meriympäristön tila 2018. Raportti päivittää Suomen merenhoitosuunnitelmaa, joka on EU:n edellyttämä kansallinen meristrategia. Sitä on valmisteltu yhteistyössä muiden Itämeren valtioiden kanssa.

Meriympäristön tilaa on arvioitu vuosina 2011–2016 yhdellätoista EU:n meristrategiadirektiivin kuvaajalla, joilla tila luokitellaan joko hyväksi tai heikoksi.

Suomen merialueet ovat heikossa tilassa vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksien osalta. Esimerkiksi bromattujen palonestoaineiden pitoisuudet ylittyvät kaikilla merialueilla. Ongelma on myrkkyjen pysyvyys, vaikka päästöt ovat loppuneet. Rajoitettuja aineita on myös korvattu uusilla, arvaamattomilla aineilla.

Kemikaaleja päätyy ympäristöön teollisuudesta, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista, onnettomuuksista, kotitalouksista ja ilmalaskeumana. Ihmisravintona käytettävien kalojen tila on hyvä haitallisten aineiden osalta. Kalankäyttösuosituksia on kuitenkin syytä noudattaa.

Suomen merialueiden pohjista häiriintyneessä tilassa on lähes 30 prosenttia ja kokonaan menetettyjä muutama promille. Merenpohjia vaurioittavat rehevöitymisen aiheuttama happivaje, vesirakentaminen sekä väylien ja rantojen ruoppaus

Merenhoidon tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuonna 2020, mutta se ei ole kaikelta osin mahdollista niin nopeasti. Elpymistä hidastavat muun muassa sisäiset ravinnevarastot eli mereen jo kertyneet ravinteet.

Merenhoidon tavoitteena on vähentää ihmisen aiheuttamaa kuormitusta, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kulkeutumista, ruoppauksia, ruoppausmassojen läjityksiä ja vesirakentamista, roskaantumista, vedenalaista melua sekä hillitä vieraslajeja. Myös kalastusta ja sivusaaliita sekä tiettyjen lajien metsästystä on säädeltävä. Esimerkiksi monen merilintulajin tila on heikko pesimäkantojen laskettua. Myös useiden kalalajien, kuten meritaimenen, ankeriaan, nahkiaisen ja kampelan tila on huolestuttava.

Meren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää uusia toimenpiteitä Itämerta kuormittavilla toimialoilla ja tiedostavampaa kuluttamista.

Erilaisia käyttöpaineita merialueilla pyritään sovittamaan yhteen vuonna 2021 valmistuvissa merialuesuunnitelmissa.

Itämeren hyvinvointi on suomalaisille tärkeä. 800 vastaajaa saavuttaneen kyselytutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista maksaisi mieluusti Itämeren tilan parantamisesta yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuosittain. Kerätyt varat haluttaisiin kohdentaa rehevöitymisen ehkäisyyn ja haitallisten aineiden torjuntaan. Tärkeiksi koettiin myös kalakantojen ja monimuotoisuuden ylläpitäminen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Öljyntorjunta Utön edustalla jatkuu ainakin tämän päivän – kaukana merellä kelluvan öljyn ei uskota ehtivän rannikolle

Öljyntorjunta jatkunut Suomen aluevesillä läpi yön – öljyn ei uskota pääsevän rannikolle

Suomen aluevesillä yli 16 kilometriä pitkä öljylautta – päästön aiheuttaja rajattu muutamaan alukseen