LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Lentäminen syö vuonna 2050 jopa puolet ihmiskunnan päästökiintiöstä, ellei kasvu lopu

Lentoalan suunnitelmat päästöjen rajaamiseksi nojaavat vahvasti päästöjen hyvittämiseen muilla sektoreilla.
Kari Salonen
Kotimaan lentomatkustuksen päästöt ovat vähentyneet kaluston kehittymisen ansiosta. Maailmanlaajuisesti lentämisen kasvu on kuitenkin pitänyt päästöt kasvussa.

Lentäminen kaksinkertaistuu vuoteen 2037 mennessä maailmanlaajuisesti 8,2 miljardiin matkustajaan, arvioi Suomen ympäristökeskus SYKE tuoreessa Sitran teettämässä selvityksessä.

Samalla kasvavat myös lentämisen ilmastoa lämmittävät päästöt, vaikka lentoala on päättänyt sitoutua päästöttömään kasvuun vuodesta 2020 alkaen.

Lentoliikenne tuottaa nyt noin 2–3 prosenttia ihmiskunnan suorista hiilidioksidipäästöistä. Ilmastovaikutukseltaan se vastaa kuitenkin neljää prosenttia, koska lentokoneet aiheuttavat muitakin päästöjä ilmakehään.

Vuonna 2050 lentoliikenteen päästöt saattaisivat kohota kolminkertaisiksi nykyisestä 2,7 miljardiin hiilidioksiditonniin.

Ilmastopaneeli IPCC ja ilmastotutkijat ovat laskeneet, että vuonna 2050 hiilidioksidia saisi päästää ilmakehään enää 6 miljardia tonnia vuodessa, ettei maapallo lämpenisi 1,5 astetta enempää. Lentäminen söisi tuolloin siis lähes puolet koko ihmiskunnan päästökiintiöstä, jos kasvu jatkuu.

Syken arvion mukaan alan tekninen kehitys, biopolttoaineet ja nykyisin tarjolla olevat päästöjen hyvitysmekanismit eivät riitä vähentämään lentämisen päästöjä.

Tekninen kehitys on jo tehostanut lentämistä huomattavasti. Uusimmat koneet kuluttavat kerosiiniä vain alle kolme litraa satasella matkustajaa kohti.

Ilman lentämisen kasvua päästöt olisivat kääntyneet laskuun teknisen kehityksen ansiosta. Esimerkiksi Suomessa kotimaan lentojen päästöt ovat vain puolet siitä mitä 1990-luvulla, koska kalusto on kehittynyt samalla kun matkustajamäärät ovat pysytelleet ennallaan.

Lentoalan arvion mukaan vuonna 2025 biopolttoaineilla voidaan kattaa kaksi prosenttia lentopolttoaineen kulutuksesta.

Biopolttoaineeseen siirtyminen on verrattain kallis konsti verrattuna keskimääräisiin päästöhyvityksiin.

Niinpä alan päästöjen jäädytyssuunnitelma perustuu vahvasti päästöjen kompensointiin eli hyvityksiin muilla sektoreilla toteutettavien hankkeiden kautta.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n päästöhyvitysjärjestelmän CORSIAn on määrä käynnistyä vuonna 2021. Kriteerejä päästöhyvityshankkeille ei ole sovittu.

Nykyisten hyvityksiä kauppaavien tahojen laatu- ja hintahaitari on suuri, muutamasta sentistä kymmeniin euroihin tonnia kohti.

Keinot vaihtelevat päästöoikeuksien ostamisesta ja mitätöimisestä metsän istutukseen.

Päästöhyvitysten pysyvyyttä ja vaikuttavuutta on vaikea arvioida: Olisiko jokin hanke toteutunut ilmankin lentomatkustajien päästöhyvitysten tuomaa rahoitusta? Epävarmaa on myös metsitysten pysyvyys vuosikymmenien saatossa.

Syken mukaan ongelma on myös, että päästöhyvitykset eivät ole riittävä toimi lentojen päästöjen suitsimiseksi tilanteessa, jossa kaikkien sektoreiden pitäisi kuristaa omat päästönsä minimiin.

Varmimmaksi keinoksi lentämisen päästöjen vähentämiseksi jää lentämisen vähentäminen.

Suomalaisilla olisikin siihen varaa. Suomen ulkomaan lentojen hiilidioksidipäästöt melkein kaksinkertaistuivat vuosina 1990–2016 miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin.

Vuonna 2017 suomalaiset lensivät ulkomaille 5,4 miljoonaa kertaa. Matkoista 72 prosenttia oli vapaa-ajan matkoja ja 28 prosenttia työmatkoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämän projektin Helsingin yliopisto valitsi työntekijöidensä viime vuoden lentojen päästöjen hyvittämiseen

HS: Lihansyönnin vähentämistä ajava vihreiden kansanedustaja lentelee ahkerasti maailmalla – irvaileva meemi leviää netissä

Kommentti: Tällainen on lentoveron kauhistus – ja näin se on jo romuttanut Euroopan sivistysvaltioita