Ympäristö

Huolestuitko hyönteiskadosta? Hyönteisten ja terveellisyyden ystävä suosii kotimaista ruokaa ja luomua

Suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten torjunta-ainejäämiä Euroopassa.
Kari Salonen
Suomessa peltolohkot ovat verrattain pieniä, jolloin ympärillä on runsaasti hyönteisille hyödyllisiä pientareita, eikä ruiskutuksia jouduta tekemään kerralla laajoille alueille.

EU:n ulkopuolella vallitsee villi länsi kasvinsuojeluaineiden osalta. MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen kertoo, että kaukomaissa käytetään paljon tehoaineita, jotka ovat EU:ssa kiellettyjä.

"EU:n kasvinsuojeluainelainsäädäntö ja tehoaineiden hyväksymiskriteerit ovat varmaan maailman tiukimmat."

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) raportit torjunta-ainejäämistä kertovat, että suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten jäämiä Euroopassa ja siten kenties koko maailmassa. Siinä mielessä hyönteiskadosta ja myrkkyjen käytöstä huolestuneen kuluttajan kannattaa suosia kotimaista ruokaa.

Suomessa käytetään kasvinsuojelun tehoaineita per viljelyhehtaari vähän verrattuna muihin EU-maihin ja etenkin EU:n ulkopuolisiin maihin. Täällä vuosittainen suuruusluokka on Virtasen mukaan noin 0,55 kiloa per viljelyhehtaari. Esimerkiksi Italiassa tehoaineita kuluu yli 5 kiloa hehtaarilla ja Saksassa lähemmäs kolme kiloa peltohehtaarilla. Toki eteläisemmässä Euroopassa viljelykausikin on pidempi ja satoja useampi.

Suomessa ilmasto ja lyhyt kasvukausi vähentävät tuholaisongelmia ja tarvetta käyttää kasvinsuojeluaineita. Lisäksi valmisteita hyväksyttäessä asetetaan käyttörajoituksia, kuten kielto käsitellä kukkivia kasveja tai käytön sallimien vain esimerkiksi kello 22–06 välillä. Rajoituksilla suojellaan hyödyllisiä hyönteisiä.

Hyönteisten elinoloihin vaikuttaa moni muukin asia kasvinsuojeluaineiden lisäksi. Esimerkiksi Suomessa runsaslukuiset peltojen pientareet, suojakaistat ja maatalouden perinnebiotoopit, kuten luonnonhoitopellot, niityt ja kedot tarjoavat elinympäristöjä eliöille.

"Varmasti parannettavaa pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden elinolosuhteissa on. Pölyttäjien tekopesät ovat yksi keino rakennetuilla alueilla", Virtanen toteaa.

Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisesti EU:ssa. Lisäksi kasvinsuojeluaineet pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa, jossa niitä halutaan käyttää. Suomessa luvan antaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Ylitarkastaja Marja Suonpää Tukesista kertoo, että tehoaineita hyväksyttäessä tutkimusvaatimukset ulottuvat muun muassa terveys- ja ympäristövaikutuksiin, biologiseen tehokkuuteen, jäämiin ja kuluttaja-altistumiseen.

Suonpään mukaan monen pitkään käytössä olleen tehoaineen lupia uusitaan parhaillaan. Vaatimukset aineiden tutkimukselle ovat tiukentuneet, joten osa vanhoista tehoaineista ei välttämättä enää läpäise hyväksyntää. Kiristyvien kriteerien myötä kasvinsuojelun tehoaineiden valikoima muuttuu ja haitallisimpia aineita poistuu käytöstä.

Esimerkkejä EU:n kieltämistä tai rajoittamista maatalouden kasvinsuojeluaineista löytyy esimerkiksi neonikotinoidien tehoaineryhmään kuuluvista aineista. Viime vuoden lopulla EU kielsi kasvinsuojeluaineiden tehoaineista dikvatin ja pymetrotsiinin ja propikonatsolin.

Vuoden vaihteessa tehoaineita oli Suomessa myynnissä 159 erilaista. Euroopan markkinoilla määrä on paljon suurempi.

Tutkija Jarmo Ketola Lukesta kertoo, että maataloudelle on arvioitu koituvan merkittäviä satojen vähenemisiä lähitulevaisuudessa, koska markkinoilta poistettavien valmisteiden tilalle ei saada uusia riittävän nopeasti.

Ketolan mukaan tuhohyönteisten torjunnassa ongelma on, että ruiskutuksissa pelloilta kuolevat helposti myös hyötyhyönteiset.

"Valitettavasti tällä hetkellä on käytettävissä vain joitakin niin sanottuja valikoivia valmisteita eli sellaisia valmisteita, jotka torjuvat vain kasvintuhoojia, mutta säästävät hyötyhyönteisiä."

Ketola arvioi, että suomalaiset viljelijät tuntevat kemikaalien riskit hyvin ja osaavat käyttää niitä harkiten ja maltilla.

Luomuviljely on hyönteisille armollisempaa, koska siinä käytetään vähän tai ei lainkaan torjuntakemikaaleja. Luomussa tuhohyönteisten torjuntaan käytetään vain luonnon pyretriinivalmistetta. Luomupelloilla hyönteiset pääsevät runsastumaan ja tuhohyönteisten luontaiset viholliset selviytyvät paremmin. Typensitojakasvit, kuten apilat houkuttelevat pölyttäjiä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uuden sadon kaaleja on kaupoissa normaalia vähemmän – "Tämän pitäisi olla parasta kaalisesonkia, mutta näin ei tänä vuonna ole"

Tukesilta poikkeuslupa kahdelle kaalin ja porkkanan tuholaistorjuntaan käytettävälle valmisteelle

Tätä riesaa en enää pelloilleni kaipaa: MT kerää kokemuksia viheliäisimmistä viljelykasveista