Ympäristö

Jopa terveysvaikutukset voivat jäädä arvioimatta — Luke kaipaa kaivostoiminnan vaikutusten kokonaisvaltaisempaa arviointia

Vaikutukset syntyvät pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin, kertoo Luonnonvarakeskus
Pentti Vänskä
Lainsäädännöllä pyritään välttämään tai minimoimaan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset. Ympäristöstandardit ovat kuitenkin usein epätäsmällisiä ja täytäntöönpano puutteellista. Kuva Terrafamen kaivokselta Suomesta.

Kaivostoiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia arktisille alueille, mutta usein hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti. Ympäristö muuttuu, ja toiminnan haitalliset vaikutukset kestävät vuosikymmeniä.

Mitä oikeastaan tiedetään arktisen kaivostoiminnan kestävyydestä? Sitä valottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke), Lapin yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen GovAda-tutkimus, joka kokoaa yhteen arktisen alueen metalli-, hiili-, jalokivi- ja teollisuusmineraaleja koskevat tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut.

Ne osoittavat, että kaivosten ympäristövaikutukset heijastuvat vuosikymmenien päähän, ja koskevat sekä maa- että meriekosysteemejä.

Vaikutukset syntyvät pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin. Ne voivat aiheuttaa muutoksia lajien lisääntymismenestyksessä ja siten heikentää monimuotoisuutta.

"Riskien ja haittojen ennaltaehkäisyä koskevia ympäristötutkimuksia on yllättävän vähän, samoin kuin ilmastomuutoksen vaikutuksia ennakoivia tutkimuksia. Esimerkiksi ikirouta-alueiden sulaminen saattaa lisätä hapanta kaivosvalumaa, joka voi lisätä kaivoksista maaperään kulkeutuvien raskasmetallien määrää", kertoo julkaisun vastuukirjoittaja, Luken professori Anne Tolvanen tiedotteessa.

Kaivostoiminnan positiiviset talousvaikutukset heijastuvat kaivostoiminnan ja sitä edeltävän malminetsinnän aikana alueen muihin elinkeinoihin kuten palveluihin.

Harvaan asutuilla seuduilla, kuten arktisessa Kanadassa tai Grönlannissa, kaivostoiminnan taloudelliset kytkökset muihin alueen elinkeinoihin ovat heikot.

Tilapäinen työvoima tulee usein alueen ulkopuolelta. Paikalliset palvelut eivät kehity ja taloudelliset hyödyt kulkeutuvat pääosin muualle.

"Talousvaikutusten tutkimuksissa ei useinkaan ole otettu huomioon kaikkia kaivostoiminnan vaikutuksia, kuten ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuottamiseen. Myös Suomessa kaivostoiminnan pelätään heikentävän esimerkiksi matkailun toimintaedellytyksiä", sanoo Tolvanen.

Alueiden elinkelpoisuus pitäisi taata myös kaivostoiminnan jälkeen.

Tolvanen toivoo kaivostoiminnan kokonaisvaltaisempaa taloudellista arviointia, joka valottaisi aiempaa kattavammin, miten taloudelliset hyödyt ja haitat jäävät alueelle.

"Lainsäädännöllä pyritään välttämään tai minimoimaan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset. Ympäristöstandardit ovat kuitenkin usein epätäsmällisiä ja täytäntöönpano puutteellista", kertoo GovAda-tutkimusprojektin vetäjä, professori Jukka Similä Lapin Yliopistosta.

Jopa terveysvaikutukset voivat jäädä vaikutusarviointien ulkopuolelle.

Lainsäädännön puutteet tulivat esille myös haittojen ennaltaehkäisyperiaatteen ja siihen kuuluvan ekologisen kompensaation kohdalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nyt teollisuustuotanto vetää Suomessa – kovimpia kasvajia kemianteollisuus

Suomen on säilytettävä tolkku akkumineraalijahdissa

MTK: Kaivoskorvaus maanomistajalle pahasti liian pieni