Ympäristö

Suomi sitoutuu ajamaan EU:ta päästöttömäksi – myös Suomen energiatavoitteissa riittää haasteita

Suomi hakee hiilineutraaliin EU:hun tähtäävää ilmastosopua kesällä alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan.
Pekka Fali
Espanja, Itävalta, Irlanti, Liettua ja Luxembourg vaativat EU:ta siirtymään kokonaan uusiutuvaan energiaan 2050 mennessä.

Moni EU-jäsenmaa on sitoutunut jo nyt komission tavoitteeseen nollata unionin päästöt 2050 menneessä.

”Osa jäsenmaista on muodostanut kantansa ja ne, jotka sanovat kantansa julkisesti, ovat hiilineutraaliuden takana", energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo.

Euroopan komissio julkaisi loppuvuodesta ilmastostrategiansa, joka tähtää nollapäästöihin 2050 mennessä. Noin 10 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee EU:sta.

Komission ehdottamissa skenaarioissa päästöjä vähennettäisiin vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2050 mennessä. Suomen tavoitteena on saada aikaan EU-neuvoston päätelmät hiilineutraalista unionista kuluvan vuoden loppuun mennessä.

”On selvä linja, että se on käsittelyn lähtökohta. Suomessa tavoitteeseen voidaan päästä jopa 10 vuotta aiemmin kuin EU:ssa kokonaisuutena”, energianeuvoston kokouksessa Brysselissä Suomea edustanut Tiilikainen selventää.

Tiilikainen viittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Suomen ympäristökeskus Syken tuoreeseen selvitykseen, jossa Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuoden 2040 tienoilla.

Espanja, Itävalta, Irlanti, Liettua ja Luxembourg vaativat EU:ta siirtymään kokonaan uusiutuvaan energiaan 2050 mennessä. Uusiutuvan energian osuuden EU:n kokonaisenergiankulutuksesta tulee olla 32 prosenttia 2030 mennessä, kun taas Suomelta vaadittava kansallinen tavoite voi nousta reiluun 50 prosenttiin.

Korkeiden energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita päätöksiä myös Suomessa.

"Asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla", Tiilikainen kommentoi.

"Uusiutuvan energian tavoite vaatii uusiutuvan energian lisäämistä kautta linjan: vesivoimaa, tuulta, aurinkoa, biomassoja ja maalämpöratkaisuja."

Tiilikainen mainitsee myös liikenteen biopolttoaineet. "Suurin fokus on siinä, että lämmityksessä ja liikenteessä päästään ajamaan päästöjä alas."

Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti väläyttää, että seuraavat vuodet ovat kriittisiä Pariisin tavoitteen saavuttamiseksi, ja esimerkiksi hiilinieluja tulisi lisätä tuntuvasti. Pariisin sopimuksessa ilmaston lämpeneminen tulee rajoittaa 1,5 asteeseen.

Koska 75 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä tulee energiantuotannosta, EU:n pitää muun muassa irrottautua fossiilitaloudesta, parantaa energiatehokkuutta, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja investoida uusiin teknologioihin, kuten sähköistämiseen ja sen varastointiin, komissio suosittelee 2050-strategiassaan.

Myös metsillä ja maataloudella on merkittävä rooli ilmastotalkoissa. Hiilidioksidia sitovia maankäyttösektorin nieluja pitää hoitaa kestävästi ja käyttää nykyistä enemmän metsäbiomassaa fossiilitalouden korvaamiseen. Biomassan tarve saattaa komission laskelmien mukaan kasvaa jopa 80 prosenttia nykyisestä.

Biomassat ovat Tiilikaisen mukaan ratkaisevia Suomen ilmastotyössä.

"Hiilinieluja pitää pystyä vahvistamaan ja saamaan parempaa kasvua metsiin. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että biotalous laajenee eikä supistu."

Lue myös:

EU tähtää nollapäästöihin 2050 – nostaa biomassat ja hiilinielut päästövähennysten avuksi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK:n Tiirola EU:n hiilinielulaskelmista: "Ei biologian kanssa mitään tekemistä"

EU ei päätä jäsenmaiden hakkuumääristä – "Komissio ei sanele jäsenmaille, montako puuta metsässä tulee olla pystyssä"

Muistatko ne metsä-äänestykset, jotka jakoivat suomalaismeppien mielipiteet EU-parlamentissa? Näin he äänestivät