Ympäristö

Suomen selkärankaisista uhanalaisia noin kolmannes – merkittävin syy metsäelinympäristöjen muutokset

Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin 23 selkärankaista, kuten naali, järvilohi ja peltosirkku.
LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Esimerkiksi naali arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuvan naali on Ähtärin eläinpuistosta.

Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön uhanalaisuusarvioinnista.

Arviointi kattoi yli 22 000 lajia, joista lähes 12 prosenttia eli yli 2 600 arvioitiin uhanalaisiksi.

Uhanalaisten lajien osuus oli suhteellisesti suurin lintujen ja sammalten lajiryhmissä. Niistä ja samoin selkärankaisista eläimistä uhanalaisia oli arvioinnin mukaan noin kolmannes. Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin 23 selkärankaista, kuten naali, järvilohi ja peltosirkku.

Merkittävin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on ollut metsäelinympäristöjen muutokset. Tiedotteen mukaan metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen pienentävät lajien elintilaa.

Toiseksi eniten lajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut elinympäristöjen umpeenkasvu.

Arvioinnin mukaan nopeinta uhanalaistuminen on ollut tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Ilmastonmuutos on vaikuttanut varsinkin tunturilajien tilanteen huonontumiseen.

Uhanalaisuusarviointi eli niin kutsuttu Punainen kirja koottiin Suomessa viidennen kerran. Edellisen kerran arviointi valmistui vuonna 2010, jolloin uhanalaisiksi luokiteltiin 10,5 prosenttia lajeista. Osa lajeista on sen jälkeen uhanalaistunut entisestään, mutta toisten tilanne on kohentunut.

Kirjan mukaan aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi lisätä varsinkin soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi.

Arviointityötä koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siinä oli mukana 180 asiantuntijaa eri organisaatioista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsälajistolla ei mene paremmin

Luonto monipuolistuu – isot eläimet palanneet

SDP:n Marin ennustaa ilmastoon, luontoon ja metsähakkuisiin liittyvien kysymysten olevan hallitusneuvotteluiden vaikeimpia