Ympäristö

"Käymme kuumempana kuin ilmasto" – Tuhannet belgialaiset nuoret jättivät koulun perjantaina välistä ilmastomarssien vuoksi

Belgialaiset nuoret ovat tyytymättömiä maansa hallituksen ilmastopolitiikkaan. Toukokuun vaaleilta odotetaan käännöstä parempaan.
Juha Roininen
15–18-vuotiaat Mayra Paquet, Melissa Vilz, Marie Janzen, Mandy Neuens, Kathrin Haas, Julie Rouw ja Aurelie Faugnoul matkustivat Länsi-Belgiasta Brysseliin osoittamaan mieltään.

"Käymme kuumempina kuin ilmasto!" kaikui perjantaina Brysselin kaduilla, kun tuhannet belgialaiset marssivat perjantaina Brysselissä osana kansainvälistä ilmastolakkoa.

Brysselin ilmastomarssi oli yksi monista mielenosoituksista ympäri maailmaa. Kansainvälinen ilmastolakko järjestettiin perjantaina sadassa maassa sekä 1 700 kylässä ja kaupungissa. Pelkästään Belgiassa marsseja oli saman päivän aikana 30, naapurimaissa Ranskassa ja Saksassa 200.

Kunnianhimoisempia ilmastotoimia vaativien ilmastomarssien taustalla on 16-vuotias johtohahmo, ruotsalainen Greta Thunberg. Thunberg pyysi, että nuoret osoittaisivat mieltään niin kauan, kunnes poliitikot kertoisivat, kuinka ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä Pariisin ilmastosovun mukaisesti.

Brysselin ilmastokapinalla haluttiin näyttää nuorten pettymys Belgian hallituksen viimeaikaiseen – olemattomaan – ilmastopolitiikkaan.

"Belgialaiset poliitikot eivät tee tarpeeksi. Jos päättäjät eivät tee tarvittavia päätöksiä, meidän kaikkien nuorten tulevaisuus on vaakalaudalla. Asiaa ei voi sivuuttaa koska kyseessä on meidän tulevaisuutemme. Vaadimme välittömiä toimia ilmaston hyväksi. Jos emme tee jotain nyt, milloin sitten?", lakkoon osallistunut yläastelainen Mayra Paquet kysyi.

Belgiassa on neljä ympäristöministeriä, yksi kullekin hallintoalueelle. Maan kansallista päätöksentekoa on moitittu byrokraattiseksi eikä päättäjien ole nähty puuttuvan tarpeeksi ilmastoasioihin.

Belgian hallitus on nitissyt liitoksistaan, kun pääministeri Charles Michel erosi joulukuussa. Belgian hollanninkielisen alueen Flandersin ympäristöministeri Joke Schauvliege joutui eroamaan ministerin tehtävästään mainitessaan, että nuorten ilmastomielenosoitusten takana on salajuoni.

Nuoret kuitenkin uskovat, että hallituksen hajoaminen on askel kohti parempaa tulevaisuutta. Toukokuiset vaalit onkin määrä pitää ilmastovaaleina.

Lastensa kanssa ilmastomarssiin osallistuneet Wouter Bossuyt ja Bram Moeskops äänestänevät vaaleissa vihreitä. "Ne ovat ainoita, jotka tekevät jotain ilmaston hyväksi. Fossiilista polttoaineista on luovuttava, jotta päästöt saadaan kuriin. Puheet pitää saada teoiksi", miehet sanoivat.

Vihreä puolue ajaa Belgiaa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Belgian ydinvoimalat on päätetty sulkea 2025 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantoa on kuitenkin kasvettava runsaasti, jotta maa voi saavuttaa edes EU:n vuodelle 2020 asettamat ilmastotavoitteet ja korvata ydinvoiman.

Nyt uusiutuvaa energiaa on Belgiassa noin 9 prosenttia maan kokonaisenergiantuotannosta. Maan tavoite on nostaa se 13 prosenttiin 2020 mennessä.

Koulujen suhtautuminen oppilaiden marsseihin on ollut vaihtelevaa. Belgiassa ne on laskettu poissaoloiksi, paitsi silloin, jos koko luokka on osallistunut mukaan.

"Miksi opiskella tulevaisuutta varten, jos emme edes välitä mitä meillä on edessämme?" FridaysForFuture -järjestö vastasi niille oppilaille, jotka pelkäsivät opettajien reaktioita.

Seitsemän hengen tyttöporukkaa ei lintsaaminen haitannut. "Osa opettajista ymmärtää, että meille tämä on tärkeää", Paquet sanoo.

Kun nuorilta kysyy, millaisia valintoja he ovat valmiita tekemään ilmaston ja ympäristön hyväksi, ensimmäisenä esille nousee muovi ja sen vähentäminen.

"Käytämme julkisia liikennevälineitä, tuotamme energiamme itse aurinkopaneeleilla ja vähennämme muovituotteiden käyttöä. Tännekin matkustimme junalla auton sijaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastomarssille osallistuu tuhansia Helsingissä

Metsäopiskelija sai tarpeekseen: "Erosin opiskelijakunnasta, kun opiskelijoiden piti ilmastolakossa vastustaa lisähakkuita"

Opiskelijat lakkoilevat ilmaston puolesta – vaatimuslistalla muun muassa kestävän kehityksen opinnot