Ympäristö

Liki puolet suomalaisista nostaisi lihan ja maidon veroa – professori hillitsisi maatalouden päästöjä muilla keinoilla ja lakkauttaisi sähköveron

Yhä useampi suomalainen kertoo siirtyvänsä ekosähköön. Professori Markku Ollikainen poistaisi sähköltä haittaveron.
Pentti Vänskä
Suomalaisista yli puolet ei haluaisi liha- ja maitotuotteille haittaveroa.

Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että verotuksen pitäisi perustua siihen, että saastuttaja maksaa. Lähes puolet nostaisi muun muassa fossiilisten polttoaineiden sekä liha- ja maitotuotteiden veroja.

Ilmastopaneelin puheenjohtajan, ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen mielestä lihavero on saanut liikaa painoarvoa maatalouden päästökeskustelussa. Tehokkaampia keinoja maatalouden päästöjen hillitsemiseksi olisivat turvepeltojen raivauksen lopettaminen, fossiilisten polttoaineiden erityistuen poistaminen ja hiiltä sitovien viljelytapojen edistäminen.

Mikäli verotusta kiristettäisiin joiltakin saastuttavilta toiminnoilta, sitä voitaisiin keventää muualta. Ollikaisen mukaan sähköveron lopettaminen voisi olla perusteltua, koska sille ei ole enää ympäristöllisiä perusteita.

Suomalaisista ekosähköön ilmoittaa siirtyneensä joka kolmas ja sitäkin useampi aikoo siirtyä seuraavien viiden vuoden aikana.

Kansalaisten ilmastonäkemyksiä selvitettiin valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämässä Ilmastobarometri 2019 -kyselytutkimuksessa. Kyselyyn osallistui 1013 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista.

Neljä viidestä suomalaisesta kiirehtii ilmastonmuutoksen ehkäisyä. 70 prosenttia kansalaisista toivoo tulevalta hallitukselta ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa. Vuoden 2015 Ilmastobarometrissa tiukkaa ilmastopolitiikkaa kaipasi vain puolet suomalaisista, joten huoli ilmaston lämpenemisestä on selvästi kasvanut.

Vastaajista 44 prosenttia kertoi äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka pyrkii aktiivisesti hillitsemään ilmastonmuutosta.

Yhä useampi suomalainen on muuttanut käyttäytymistään ilmastonmuutoksen takia. Arjen valinnoissa ilmaston pitää mielessään 41 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2015 luku oli 29 prosenttia.

Selvästi yli puolet kertoo leikanneensa sähkönkulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä.

Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina. Reilusti yli puolet vastaajista toivoo lisää tietoa ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

Kolme neljäsosaa pitää tärkeänä, että kunta luo asukkailleen mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen.

43 prosenttia autonomistajista kertoo vähentäneensä autoilua. Jopa vajaa viidennes aikoo luopua autostaan kokonaan viiden vuoden kuluessa. Noin kolmasosa autoilijoista aikoo hankkia seuraavaksi vähäpäästöisen sähkö- tai kaasuauton.

Kolmasosa suomalaisista näyttää vihreää valoa uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämiselle vuonna 2030.

Noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä lentämistä ilmastosyistä. Hieman alle puolet on matkustanut lentokoneella viimeisen vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla. Myös vauraammat taloudet ovat keskimääräistä valmiimpia toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevimmin kunnianhimoisiin toimiin suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.

Tehokkaampien ilmastotoimien esteenä suomalaiset näkevät erityisesti ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kalleuden (72 prosenttia) Lisäksi poliittisten päättäjien ei uskota uskaltavan tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa.

Ilmastonmuutoksen kokee turvallisuusuhaksi 76 prosenttia suomalaisista ja taloudelliseksi uhaksi 59 prosenttia. 80 prosenttia vastaajista kuitenkin katsoo, että lämpenemisen hillitseminen voi tuoda kilpailuetua ja työtä Suomeen osaamisen ja teknisten ratkaisujen tuottamisen muodossa.

Kehitysapu saa ilmastobarometrissä kansalta tukea. Yli 60 prosenttia vastaajista kokee, että Suomen tulisi kohdentaa entistä enemmän kehitysapua ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

75 prosenttia haluaa, että EU näyttää muulle maailmalle esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä riippumatta sen vaikutuksista EU:n kilpailukykyyn. Yli kahden kolmasosan mielestä Suomen tulisi olla edelläkävijä päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönotossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Selvitys: Hiilinieluja kauppaamalla on vaikea saada päästöjä alas – "Hakkuut siirtyvät naapuritontille"

Metsäkeskusteluun tarvitaan selkeyttä

Ilmastopaneelin puheenjohtaja esittää metsäyhtiöille keskinäistä sopimista puunkäytöstä: "Päästöistä 4,5 miljardin euron kustannukset"