Ympäristö

Autoilijan riski törmätä eläimeen on kasvanut Etelä-Suomessa kolmessa vuodessa lähes 50 prosenttia

Kolaririskiä nostaa erityisesti peurakannan räjähdysmäinen kasvu. Tehokkain keino hillitä peurojen määrän kasvua on metsästyksen lisääminen.
Jarkko Sirkiä
Peurakolareissa henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.

Peurojen määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä näkyy riistaliikenneonnettomuuksien määrissä ja vakuutusyhtiöiden korvaamien eläintörmäysvahinkojen nopeana kasvuna.

Vakuutusyhtiö Ifin tilastoista selviää, että autoilijan riski törmätä eläimeen on kasvanut Etelä-Suomessa kolmessa vuodessa lähes 50 prosenttia ja Keski-Suomessakin noin 30 prosenttia.

Suurriistakeskuksen mukaan viime vuonna liikenteessä tapahtui yli 12 000 riistaonnettomuutta. Selvästi eniten onnettomuuksia aiheuttivat peurat. Listan seuraavilta sijoilta löytyvät kauriit ja hirvet.

"Kun aiemmin autoilijan suurin huolenaihe olivat hirvet, ovat peurat ajaneet tässä suhteessa kirkkaasti ohi. Peurojen määrä onkin ollut hurjassa kasvussa: sen arvioidaan tuplaantuneen kymmenessä vuodessa 100 000 yksilöön", sanoo Ifin autovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson.

Vakuutusyhtiöissä peurojen määrän lisääntyminen näkyy korvattavien eläintörmäysvahinkojen nopeana kasvuna. Samalla vahinkojen painopiste on siirtynyt entistä etelämmäksi alueille, joissa peuratiheyskin on suuri.

Erityisen alttiita eläintörmäyksille ovat tilastojen valossa nuoret kuskit.

Pohjois-Suomessa vastaavaa kasvua eläintörmäysvahingoissa ei ole Ifin tilastoissa nähtävissä. Johanssonin mukaan tämä selittyy sillä, että pohjoisempi Suomi on olosuhteidensa vuoksi säästynyt peurojen invaasiolta.

Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti peltivahinkoa. Henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.

"Vakavien henkilövahinkojen riski kasvaa etenkin silloin, kun eläin tulee törmätessä auton ikkunasta sisään tai törmäys saa auton sinkoamaan ulos tieltä", Johansson sanoo.

Ifin eläinkolarin ajoneuvoille aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin 3 100 euroa.

Hirvionnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvun huippuvuosista, kun hirvikanta on pienentynyt. Peurat ovat sen sijaan tulleen jäädäkseen, ja niin myös peurakolarit.

Suurpetojen puuttuessa metsästys on tehokkain keino hillitä peurojen määrän kasvua.

Voimakkaasti kasvavan peurakannan kasvun taittaminen edellyttäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 56 000 peuran kaatamista vuodessa. Peurakanta kasvaa noin 10 000 yksilöllä vuosittain.

"Peuran metsästyksen lisääminen olisi liikenneturvallisuuden ja kolarien vähentämisen kannalta toivottava suunta. Tosiasia on, että peurakolareiden määrä todennäköisesti kasvaa edelleen, ellei peurakantaa säännellä metsästyksellä", Johansson toteaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aina tulee saalista, vaikka ei tulisi saalista

Metsästyskausi päättyi majavajahtiin – Millaista on passissa, kun vastapelurina on herkkävaistoinen ja arka ahertaja?

Land: Pimeänäkölaitetta käyttänyt metsästäjä ampui 76-vuotiasta hölkkääjää lonkkaan kauriina